Vastaajien taustatiedot

Tässä luvussa käydään läpi vastaajien taustatiedot. Taustatietoja tarkastellaan suhteessa vuoden 2022 tutkimuksen vastaaviin tietoihin. Sukupuoli‑, ikä- ja aluetiedot vastaavat Suomessa asuvien venäjänkielisten todellista väestörakennetta.

Sukupuoli, ikä ja aluetieto saatiin automaattisesti vastaajarekisteristä. Kaikki rekisterin tahot poimittiin sen perusteella, että heille väestörekisteriin merkitty kieli on venäjä.

Kokonaistasolla vastaajien taustatiedot vastasivat hyvin tarkasti vuoden 2022 taustamuuttujajakaumia. Naiset korostuivat vastauksissa 60 prosentin osuudella. Vastauksista puolet on Helsinki‑Uusimaan alueelta, 23 prosenttia muualta Etelä-Suomesta, 15 prosenttia Pohjois- ja Itä-Suomesta sekä 12 prosenttia Länsi-Suomesta.

Kuvassa 2 on esitetty vastaajien ikäjakaumat vuosivertailuin, joissa ei ole tapahtunut suuria muutoksia.

Lähes puolet vastaajista omaa ylemmän korkeakoulututkinnon (kuva 3). Suhteessa edelliseen tutkimukseen alemman korkeakoulututkinnon omaavien määrä on selvästi pienempi samalla kun ainoastaan toisen asteen suorittaneita on aiempaa enemmän.

Noin puolet vastaajista oli työssäkäyviä (kuva 4). Selvästi harvemmin vastaajat olivat eläkkeellä (13 %), työttömiä (11 %) tai yrittäjiä tai opiskelijoita (8 %).

78 prosenttia vastaajista oli syntynyt Neuvostoliitossa ja 15 prosenttia Venäjällä. Muut maat Viro ja Suomi mukaan lukien saivat vain vähän mainintoja. Neuvostoliitosta muuttaneet henkilöt voivat viitata siis mihin tahansa entisen Neuvostoliiton valtioon, vaikkakin suurin osa on todennäköisesti muuttanut Neuvosto‑Venäjältä.

On pistettävä merkille, että tietty osa Suomessa asuvista venäjää puhuvista henkilöistä ei ole välttämättä merkinnyt viralliseksi äidinkielekseen venäjää ja ei siten ole edustettuna tässä tutkimuksessa. Tällaisia henkilöitä voivat olla esimerkiksi Ukrainasta tulleet venäjänkieliset, jotka valitsevat viralliseksi kielekseen ukrainan vakaumuksellisista syistä. Muita esimerkkejä voivat olla Kazakstanista tai Tadzhikistanista saapuneet henkilöt. Tässä tutkimuksessa kohteeksi on kuitenkin rajattu ne henkilöt, jotka ovat merkinneet äidinkielekseen venäjän ja siten pitävät itseään venäjänkielisinä. Näin ollen tavoitettu kohderyhmä edustaa faktisesti Suomessa asuvia venäjänkielisiä. Näin ollen esimerkiksi kazakstanilainen henkilö, joka puhuu venäjää, mutta haluaa tulla tilastoiduksi ja huomatuksi kazakkia puhuvana, ei kuulu tutkimuksen kohderyhmään.

Virosta muuttaneet venäjänkieliset todennäköisesti taas ovat usein merkinneet äidinkielekseen venäjän, sillä tälle väestölle venäjän kieli on hyvin keskeinen osa heidän kulttuurista identiteettiään. Tutkimus tavoitti Virosta muuttaneita 2 prosenttia, mutta monet venäjänkieliset Viron alueelta Neuvostoliiton aikaan muuttaneet ovat todennäköisesti kertoneet muuttaneensa Neuvostoliitosta. Myös Viron itsenäistymisen jälkeisinä vuosina sieltä Suomeen muuttaneista osa on saattanut ilmoittaa syntymävaltiokseen Neuvostoliiton. Tämä ilmiö saattaa ulottua jopa joihinkin venäjänkielisiin, jotka ovat syntyneet itsenäisessä Virossa. Neuvostoliiton vaikutus ja perintö voivat yhä vaikuttaa heidän käsityksiinsä omasta historiastaan ja taustasta, vaikka Viro on ollut itsenäinen jo vuodesta 1991 alkaen.

Vastaajat ovat asuneet Suomessa keskimäärin melko pitkään. Puolet vastaajista on asunut Suomessa yli 15 vuotta (kuva 5).

Useimmin Suomeen oli muutettu työn (21 %) tai suomalaisen puolison perässä (20 %, kuva 6). Paluumuuttajien osuus oli selvästi vuotta 2022 vähäisempi samalla kun vanhempien mukana muuttaneiden osuus oli suurempi.

44 prosenttia vastaajista oli sekä Suomen että Venäjän kansalaisia, 28 prosenttia Venäjän kansalaisia ja 10 prosenttia Suomen kansalaisia. Loput vastaajista olivat joko ainoastaan jonkun muun maan kansalaisia tai sekä Suomen että jonkin muun maan kansalaisia, mikä todennäköisesti tarkoittaa pääasiassa Viron tai Latvian kansalaisia (tämä olettamus perustuu siihen, että näistä vastaajista 90 % oli ilmoittanut synnyinmaakseen Neuvostoliiton, Viron tai Latvian).

Vastaajia pyydettiin arvioimaan suomen kielen taitoaan asteikolla 1‑5, jossa 1 = ei lainkaan ja 5 = erittäin hyvä tai äidinkieli. Vastausten keskiarvoksi muodostui 3,4, joka on hieman vuotta 2022 matalampi (3,6). Puolet vastaajista arvioi suomen kielen taitonsa melko tai erittäin hyväksi. Vastaavalla asteikolla ruotsin kielen taitoa arvioidessa 88 prosenttia vastaajista kertoi, ettei puhu lainkaan ruotsia.