Tutkimuksen toteutus

Suomen venäjänkieliset 2024‑kyselytutkimuksen (kuten myös alkuperäisen vuoden 2022 tutkimuksen) toteutti Cultura-säätiön toimeksiannosta Innolink Group Oy.

Tutkimus perustuu 1 000 vastaukseen. Vuoden 2022 aineistossa vastauksia on 1 632. Ensimmäisessä Suomen venäjänkieliset ‑selvityksessä vuonna 2022 otos muodostettiin suuremmaksi, jotta tuloksia olisi mahdollista tarkastella erikseen suurimpien kaupunkien osalta mahdollisimman luotettavasti. Seurantatutkimuksen osalta päädyttiin tuhannen vastauksen otantaan, sillä tällä vastausmäärällä saavutetaan edelleen kattava ja edustava kuva venäjänkielisen väestöryhmän mielipiteistä.

Kohderyhmä muodostettiin satunnaisotannalla. Satunnaisotanta varmisti sen, että tutkimuksen avulla muodostettu tilannekuva oli luotettava, eikä vastaukset vääristyisi tai painottuisi. Puhelinhaastattelumetodi on toimiva tapa muodostaa kansallisesti edustava näyte ja sen laaduntarkkailu on helppoa.

Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin puhelinhaastatteluina venäjäksi huhti‑kesäkuussa 2024.

Tutkimuksen yhteystietorekisteri hankittiin Digi‑ ja väestöviraston väestötietojärjestelmästä. Näyte muodostettiin suuraluetasolla päädemografiatekijöin edustavaksi (ikä, sukupuoli). Nämä tiedot vastaajista saatiin automaattisesti vastaajarekisteristä. Koko vastaajarekisteri poimittiin väestörekisteristä sen perusteella, että vastaajien kieleksi väestörekisteriin on merkitty venäjä.

Puhelinhaastattelut toteutettiin venäjäksi, ja haastattelijoina toimivat Suomessa asuvat venäjänkieliset ammattihaastattelijat. Sekä vuonna 2022 että 2024 toteutuksen päävastuullinen haastattelija oli sama.

Vastaajien yhteystietoja ja vastauksia käsiteltiin tietoturvallisesti ja vastaajien anonymiteetista huolehtien.

Kyselyyn vastaamisesta kieltäytyi 702 henkilöä, jolloin kieltäytyneiden osuudeksi muodostui 41 prosenttia. Vuoden 2022 tutkimuksessa kieltäytyneiden osuus oli 23 prosenttia. Kieltäytyneiden osuus on siis noussut selkeästi kahden vuoden takaiseen verrattuna.

Haastattelusta kieltäytyneiden joukossa oli suhteessa enemmän naisia ja hieman enemmän Etelä‑Suomessa asuvia.

Suurin osa kieltäytyneistä ei esittänyt erityistä syytä haastattelusta kieltäytymiselle (56 % kieltäytyneistä, kuva 1). Muiden keskuudesta useimmin kieltäytymisen syyksi nimettiin, ettei puhu tai halua puhua venäjää, ei ole aikaa tai ei ole kiinnostunut vastaamaan tutkimukseen. Vuonna 2022 vastaajille tarjottiin mahdollisuus vastata halutessaan haastatteluun suomen kielellä, mitä ei vuonna 2024 päätetty enää mahdollistaa. Vuonna 2022 mukana oli joitain suomeksi vastanneita henkilöitä. Vuonna 2024 katsottiin kuitenkin järkeväksi sisällyttää näytteeseen ainoastaan sellaisia haastatteluja, joissa haastateltava osaa venäjää ja on siten faktisesti venäjänkielinen.

Kieltäytyneiden suuri osuus vaikuttanee tulosten tulkintaan, sillä kieltäytyneet ovat todennäköisesti kaikkein epäluuloisimpia tai epäluottavaisimpia. Kieltäytyneiden osuuden kasvun voi myös itsessään tulkita kertovan epäluuloisuuden kasvusta venäjänkielisen väestöryhmän keskuudessa. Venäjän aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan alkamisen myötä kyselytutkimuksiin vastaaminen on Venäjällä ollut heikkoa.^[9] Vastaavat toiminta‑ ja ajatusmallit ovat todennäköisesti osin siirtyneet myös Suomessa asuville venäjänkielisille, joskin vuoden 2022 keväällä toteutetun ensimmäisen tutkimuskierroksen aikana vastausprosentti oli vielä melko korkea. Haastattelijat kuvasivat eroa vuoden 2022 ja 2024 toteutusten välillä siten, että emotionaalinen lataus oli vähentynyt huomattavasti: vuonna 2022 haastatteluissa itkettiin, naurettiin ja purettiin tuntoja. Tällaista käyttäytymistä oli havaittavissa selkeästi vähemmän vuonna 2024. Tästä voi tulkita, että vuoden 2022 matalampi kato voi osin selittyä myös ihmisten tarpeella ja halulla purkaa tuntojaan ja keskustella jonkun kanssa sodan aiheuttamista ajatuksista.

Haastattelijoiden mukaan kohderyhmä halusi tietää tarkasti tutkimuksen toteuttajasta, ja monet haastateltavat kävivät tutkimassa Cultura‑säätiön verkkosivuja. Osalle oli keskeistä saada selville, että Cultura-säätiö on suomalainen toimija, ennen kuin he suostuivat osallistumaan haastatteluun. Osa taas ei Cultura-säätiön sivuja tutkittuaankaan halunnut osallistua haastatteluun.

Puhelinhaastattelujen toteutuksen aikana tapahtui myös jonkin verran vastauskatoa eli vastaamisen keskeyttämistä tai tiettyjen kysymysten osalta vastaamatta jättämistä. Näin ollen kysymysten ja niiden sisältämien yksittäisten väittämien tai arvioitavien kohteiden saamat vastausmäärät vaihtelevat huomattavastikin. Poikkeavat N‑määrät tuodaan esiin tuloksia käsiteltäessä. Tietyissä kohdin on tarkasteltu myös sitä, millaiset henkilöt olivat erityisesti jättäneet vastaamatta joihinkin kysymyksiin.