Suomen venäjänkieliset 2024. Raportti

Kuva: Pawel Czerwinski / Unsplash.com
Kuva: Pawel Czerwinski / Unsplash.com

Sisällys

Johdanto

Cultura‑säätiö on asiantuntijaorganisaatio, jonka tavoitteena on edistää Suomen venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta. Osana toimintaansa säätiö teettää venäjänkieliseen väestöön, kotoutumiseen, osallisuuteen ja kotoutumispalveluihin liittyviä selvityksiä.[1]

Vuonna 2022 Cultura‑säätiö toteutti Suomessa ensimmäisenä edustavan mielipidetutkimuksen Suomen venäjänkielisen väestön parissa.[2] Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen venäjänkielisten asenteita ja ajatuksia suomalaisesta yhteiskunnasta ja omasta osallisuudesta sekä ajankohtaisista yhteiskunnallisista aiheista. Kansainväliset tutkimukset ja Suomessa aikaisemmin toteutetut selvitykset olivat antaneet viitteitä Suomen venäjänkielisen väestön asenteista, arvoista, ajatuksista ja haasteista, mutta edustavaa, laajaa selvitystä ei ollut tehty. Venäjän helmikuussa 2022 aloittaman laajamittaisen hyökkäyssodan aiheuttama yhteiskunnallinen tilaus luotettavalle tiedolle Suomessa asuvien venäjänkielisten näkemyksistä ja asenteista oli suurta. Cultura säätiön toteuttama Suomen venäjänkieliset 2022 ‑selvitys sai huomattavaa medianäkyvyyttä ilmestyessään syksyllä 2022,[3] ja lisäksi tutkimusaineistoa on hyödynnetty tämän jälkeen myös akateemisena aineistona.[4]

Venäjänkielisen väestön mielipiteiden, asenteiden ja kotoutumisen analysointi sekä näissä tapahtuvien muutosten havainnointi edellyttää tutkimuksen toistamista. Vuonna 2024 Cultura‑säätiö toteutti Suomen venäjänkieliset 2024 -seurantaselvityksen, ja tässä raportissa käsitellään seurantatutkimuksen tuloksia. Seurantaselvitys toteutettiin yhteistyössä Innolink Group Oy:n ja Huoltovarmuuskeskuksen kanssa.

Suomen venäjänkieliset 2024 ‑raportissa tuodaan esiin ajankohtainen tilanne Suomessa asuvien venäjänkielisten näkemyksistä ja mielipiteistä ja tarkastellaan kahdessa vuodessa tapahtuneita muutoksia sekä kehityskulkuja. Kyselytutkimuksen tulosten tulkintaa on tehty tutkimuksen toteuttajan Innolinkin asiantuntijoiden, Cultura-säätiön asiantuntijoiden sekä Cultura-säätiön asettaman ohjausryhmän[5] yhteistyönä. Raporttiin tullaan myöhemmin lisäämään toimenpidesuosituksia valtiovallalle, kunnille ja säätiölle itselleen, sekä ehdotuksia jatkotutkimushankkeiksi, yhteistyössä sidosryhmien kanssa.

Tutkimuksen sisällöt säilytettiin pääosin identtisinä vuoden 2022 tutkimukseen nähden, sillä pienetkin muokkaukset saattaisivat heikentää tulosten vertailtavuutta. Joitain kysymyksiä tai yksittäisiä väittämiä kuitenkin poistettiin, ja lisäksi mukaan tuotiin joitain uusia kysymyksiä ja väittämiä. Vuonna 2022 kyselyn sisällöt muodostettiin laajojen tietotarpeita kartoittaneiden keskusteluiden pohjalta, huomioiden mm. valtionhallinnon näkökulmia. Koko väestön mielipiteitä säännöllisesti kartoittava ja seuraava Kansalaispulssi ‑kyselytutkimus[6] ja siihen sisältyvät ajankohtaiset kysymyspatterit huomioitiin venäjänkielisille suunnatun kyselyn muotoiluissa soveltuvin osin, jotta vertailupinta koko väestön mielipiteisiin olisi mahdollista sisällyttää tulosten analysointiin. Vertailua tehdään tässä raportissa Kansalaispulssin tiedonkeruuseen viikolta 23 (kesäkuu 2024),[7] joka toteutettiin samaan aikaan Suomen venäjänkieliset 2024‑kyselytutkimuksen tiedonkeruun kanssa.

Suomen venäjänkieliset 2022-selvityksessä kävi ilmi kyseisen väestönosan heikko luottamus suomalaiseen mediaan. Heikon medialuottamuksen havaittiin olevan myös yhteydessä mm. korkeampaan Venäjän sotatoimien hyväksymiseen ja matalampaan luottamukseen muita suomalaisen yhteiskunnan instituutioita kohtaan. Näiden havaintojen vuoksi vuoden 2024 seurantaselvitykseen sisällytettiin uusia, medialuottamusta ja median käyttötottumuksia käsitteleviä lisäkysymyksiä. Yksi kysymyksistä (luottamus eri uutismedioita kohtaan) muotoiltiin vastaamaan soveltuvin osin YLEn toteuttaman aihetta käsittelevän tutkimuksen[8] kysymyksen asettelua, mahdollistaen näin vertailua jälleen koko väestön mielipiteisiin.

Huoltovarmuuskeskus toimi Cultura‑säätiön strategisena kumppanina vuoden 2024 seurantaselvityksessä rahoittamalla osan selvityksen toteutuksesta. Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteena on saada yleisemmän kotoutumisen ja luottamuksen tilannekuvan ohella tietoa venäjänkielisen väestönosan median käyttötottumuksista, medialuottamuksesta sekä toiminnan kartoittamisesta mahdollisissa yhteiskunnallisissa poikkeus- tai kriisitilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen tietotarpeet huomioitiin seurantaselvityksen sisällöissä erikseen esitetyin uusin kysymyksin.

Suomen venäjänkieliset 2024‑kyselytutkimus perustuu 1 000 puhelinhaastatteluilla kerättyyn vastaukseen. Satunnaisotannalla muodostettu näyte on suuralueellisen jakautumisen sekä näiden sisällä iän ja sukupuolen osalta edustava. Suomen venäjänkieliset 2024-kyselytutkimus on toteutettu samoin menetelmin ja saman toimijan toteuttamana kuin vuoden 2022 alkuperäinen selvitys. Tarkemmin tutkimuksen teknisestä toteutuksesta seuraavassa alaluvussa.

Yhteistyökumppanit

Suomen venäjänkieliset 2024 ‑selvitys on toteutettu yhdessä Huoltovarmuuskeskuksen ja Innolink Group Oy:n kanssa.

Yhteystiedot

Eilina Gusatinsky

Eilina Gusatinsky

Johtava asiantuntija, Instituutiot ja osallisuus

Polina Kopylova

Polina Kopylova

Asiantuntija, Instituutiot ja osallisuus

[1] Aikaisemmat selvitykset ovat luettavissa Cultura‑säätiön sivuilta: https://instituutiot.culturas.fi/fi/selvitykset

[2] Suomen venäjänkieliset 2022‑raportti on luettavissa Cultura-säätiön sivuilta: https://instituutiot.culturas.fi/fi/projektit/suomen-venajankieliset-2022-selvitys

[3] Ks. esim. Ylen ja Helsingin‑Sanomien artikkelit: https://yle.fi/a/3-12641948; https://www.hs.fi/suomi/art-2000009101428.html

[4] Ks. lisää Jasinskaja‑Lahti, Mitikka, Szebeni, Birman, Renvik 2024: Diasporas during conflict: A mixed-method analysis of attitudes of the Russian-speaking community in Finland towards the Russia-Ukraine war. Artikkelin osoite: https://onlinelibrary.wiley.com/doi/10.1002/casp.2824. Suomen venäjänkieliset 2022‑tutkimusaineistoon perustuvassa analyysissa todetaan, että luottamus suomalaista mediaa kohtaan, kiinnostuneisuus suomalaisen yhteiskunnan kysymyksiin ja kokemus tasa-arvoisuudesta muiden suomalaisten kanssa ovat yhteydessä myötämieliseen suhtautumiseen Ukrainan tukemista kohtaan. Kokemus vihapuheesta tai syrjinnästä venäläisyyden takia ennusti voimakkaimmin kielteisempää kantaa Ukrainan tukemista kohtaan. Myös korkeampi ikä sekä Venäjän kansalaisuus (sekä yksöis- että kaksoiskansalaisuus) olivat yhteydessä kielteisempiin asenteisin Ukrainan tukemista kohtaan, joskaan eivät yhtä voimakkaasti kuin kokemus vihapuheesta tai syrjinnästä.

[5] Ohjausryhmään kuuluivat varautumisasiantuntija Teuvo Arolainen/Huoltovarmuuskeskus; professori Olga Davydova‑Minguet ja professori Simo Mikkonen/Itä-Suomen yliopisto; johtaja Sani Kontula-Webb/Cultura-säätiö.

[6] Valtioneuvoston kanslia toteuttaa Kansalaispulssi‑kyselytutkimusta suomalaisten parissa säännöllisesti viiden viikon välein. Ks. lisää esim. https://valtioneuvosto.fi/kansalaispulssi.

[7] Kesäkuussa toteutetun Valtioneuvoston kanslian Kansalaispulssi‑kyselyn tulokset poikkesivat alkuvuoden 2024 aikana mitattujen edellisten kierrosten tuloksista. Suomen venäjänkieliset 2024-selvityksen vertailupisteenä käytetään kuitenkin kesäkuun mittausta, sillä sen tiedonkeruu ajoittuu Suomen venäjänkieliset 2024 -selvityksen tiedonkeruun kanssa samaan aikaikkunaan.

[8] Uutisarvostukset 2023 ‑tutkimus: https://drive.google.com/file/d/17FJN3eDOyMepyYGR1n9vk-RjY6WrF8Y3/view