Mitä venäjänkielisestä mediakentästä Suomessa voidaan sanoa?

Kvantitatiivisen tutkimuksen ja verkostoanalyysin tuloksia havainnollistettiin, taustoitettiin ja varmennettiin vertaamalla niitä laadullisen tutkimuksen havaintoihin, jotka käsittelivät osittain tämän raportin teemoja. Venäjänkielisen median edustajien kanssa toteutettiin puolistrukturoituja haastatteluja, joiden tarkoituksena oli syventää ymmärrystä mediakentästä sekä mediatuottajien motiiveista, identiteeteistä ja subjektiivisista kokemuksista. Tässä luvussa kvantitatiiviset tulokset esitetään laadullisten havaintojen yhteydessä, jotta voidaan tunnistaa selityksiä Suomen venäjänkielisen mediakentän erityispiirteille.

Tutkimuksen yhdistetyt tulokset osoittavat kaksi keskeistä suuntausta. Ensinnäkin mediatoimijoiden aktiivisuus jakautuu epätasaisesti ja mediatoiminta siirtyy alustalta toiselle yleisön liikkumisen ja teknologisten mahdollisuuksien vuoksi. Toiseksi venäjänkielinen mediakenttä Suomessa on pieni, hauras ja heikosti verkostoitunut, mikä johtuu institutionaalisten rakenteiden vähäisyydestä ja taloudellisen vakauden puutteesta.

Facebookin, Instagramin ja Telegramin venäjänkielisen median vertailu osoittaa, että mediatoimijoiden läsnäolo ja verkostoituminen vaihtelevat alustoittain. Toimijat, joilla on vahvat yhteydet yhdellä alustalla, eivät välttämättä ole yhtä keskeisessä asemassa toisilla alustoilla tai eivät ole niillä edes läsnä. Esimerkiksi Facebookin suurimman ego‑verkoston muodostava Vsё o Finljandii on yhteydessä Instagramissa vain kahteen tiliin. Eto Finlyandiya ei puolestaan ole yhteydessä yhteenkään tässä tutkimuksessa tarkasteltuun Instagram‑tiliin, vaikka sillä on tili kyseisellä alustalla. Tochka kuuluu Instagramin verkoston ydintileihin, mutta sen Facebook‑tilillä on vain kaksi yhteyttä. Samanlaisia ilmiöitä havaitaan myös Telegramissa. Esimerkiksi Eho Hel’sinki kuuluu Telegramin ydintileihin, mutta sen Instagram‑tilillä on vain kaksi yhteyttä. Nämä havainnot osoittavat, että venäjänkieliset mediatoimijat keskittyvät usein voimakkaammin yhteen ensisijaiseen alustaan sen sijaan, että ylläpitäisivät yhtä vahvaa läsnäoloa kaikilla alustoilla.

Siirtymä alustalta toiselle näkyy myös aktiivisuustilastoissa. Monet Cultura‑säätiön alkuperäisessä tietokannassa olleet mediatoimijat lopettivat toimintansa sosiaalisessa mediassa, luokiteltiin passiivisiksi ja jätettiin tämän tutkimuksen ulkopuolelle. Myös tutkimuksessa mukana olleilla mediatoimijoilla oli joissakin tapauksissa passiivisia tilejä tietyillä alustoilla. Esimerkiksi Rulehti, Gazeta ja Perhekeskus Maria, jotka olivat aktiivisia muilla alustoilla, eivät julkaisseet Instagramissa tutkimusjakson aikana, vaikka niillä oli suhteellisen suuri seuraajamäärä.

Haastattelut antoivat lisätietoa siitä, miksi tiettyjä alustoja valitaan, miksi toiminta siirtyy alustalta toiselle ja miksi joillakin alustoilla toiminta lopetetaan. Yksi keskeisistä syistä on yleisön siirtyminen alustalta toiselle sekä eri alustojen käyttäjäkunnan ikärakenne. Facebookia, Instagramia ja Telegramia pidetään tällä hetkellä keskeisinä alustoina, mutta yleisön siirtymät alustojen välillä voivat muuttaa tätä tulevaisuudessa. Esimerkiksi Facebookin käyttäjäkunta on keskimäärin vanhempi, mikä saattaa pakottaa nuorempaa yleisöä tavoittelevat mediatoimijat siirtymään muille alustoille.

“Nuoret eivät oikeastaan vietä aikaa Facebookissa lainkaan. Siellä yleisö on noin 24–30-vuotiaita. Facebook tavallaan on olemassa, mutta ihmiset eivät enää käy siellä.” ¹ – Haastateltava 2 (anonyymi)

Yleisön siirtymät näkyvät myös negatiivisen keskustelun lisääntymisenä ja toksisen ilmapiirin vahvistumisena, mikä haastattelujen mukaan korostuu erityisesti Facebookissa. Tämän vuoksi monet venäjänkieliset mediatoimijat rajoittavat kommentointia, vahvistavat moderointia tai siirtävät toimintaansa muille alustoille. Tämä voi selittää, miksi sitoutumisaste Facebookissa on keskimäärin kaksi kertaa alhaisempi kuin Telegramissa ja yli kolme kertaa alhaisempi kuin Instagramissa mitattu sitoutumisaste.

“Päätimme lopettaa keskustelujen avaamisen Facebookissa, koska negatiivisuuden määrä oli valtava. Meillä on vain puolitoista ihmistä töissä, emmekä enää pystyneet moderoimaan Facebookia.” ² – Haastateltava 4 (Levan Tvaltvadze, Yle Novosti)

Myös alustojen tekniset ominaisuudet ja rajoitukset voivat vaikuttaa valintoihin. Tällaisia tekijöitä ovat esimerkiksi sisällön muoto, mahdollisuus saada nopeaa palautetta, keskustelujen läheisyys (esimerkiksi chatit), alustojen kevyempi moderointi sekä turvallisuuskysymykset. Instagramia pidetään visuaalisempana ja yksityisempänä alustana, minkä vuoksi se ei sovellu hyvin pitkille tekstijulkaisuille. Telegramia arvostetaan nopean palautteen ja syvällisemmän keskustelun mahdollistajana. Samaan aikaan sekä yleisö että sisällöntuottajat ovat esittäneet huolia Facebookin sääntelykäytännöistä sekä Telegramin turvallisuudesta.

“Minun formaattini on pitkä teksti: noin 5–6 tuhatta merkkiä. Telegram sopii siihen paljon paremmin kuin Instagram.” ³ – Haastateltava 9 (@from_hel_with_love)

“Vastauksen saa viikon sijaan 15 minuutissa. Se on vain eri formaatti, vähän kätevämpi ja aktiivisempi, ikäryhmä huomioiden.” ⁴ – Haastateltava 2 (anonyymi)

“Monet siirtyivät Facebookista Telegramiin, koska Facebookin säännöt alkoivat rajoittaa kehitystä monella tavalla.” ⁵ – Haastateltava 3 (Finlyandiya: emigratsiya)

“Nyt Telegramiin liittyy uusi ilmiö: ihmiset eivät enää luota siihen, koska sen turvallisuudesta ollaan huolissaan. Nykyisessä tilanteessa turvallisuus on erittäin tärkeää.” ⁶ – Haastateltava 3 (Finlyandiya: emigratsiya)

Kaiken kaikkiaan sosiaalisen median alustan valinta sekä mahdollinen siirtyminen alustalta toiselle riippuvat sekä kohdeyleisöstä että alustan teknisistä mahdollisuuksista ja rajoituksista. Digital News Reportin (Newman ym., 2025) havaintojen mukaisesti Facebook on edelleen tärkeä uutismedioiden alusta, mutta sen kasvavat rajoitukset ja yleisön rakenne voivat ohjata mediatoimijoita vaihtoehtoisille alustoille.

Suomen venäjänkielinen media on osoittanut sopeutumiskykyä ja nopeaa reagointia ulkoisiin muutoksiin. Esimerkiksivuoden 2022 jälkeen monet tilit lopettivat tai vähensivät sosiaalisen median aktiivisuutta. On todennäköistä, että mediakenttä kehittyy edelleen teknologian ja yleisön mieltymysten muutosten mukana. Siksi mediakentän, mediankäytön ja alustavalintojen motiivien pitkittäistutkimus on tärkeä tulevaisuuden tutkimusaihe.

1. В Фейсбуке молодежь вообще в целом особо не зависает. То есть там контингент 24 года, 25, 30. Фейсбук, ну как бы он может быть и есть, но народ туда просто не заходит.

2. …приняли решение перестать открывать дискуссии в Фейсбуке, потому что градус негативности стал зашкаливать. А так как у нас всего полтора землекопа, то мы не могли больше модерировать Фейсбук.

3. Моя подача это лонгрид. Лонгрид для меня это 5-6 тысяч знаков. Соответственно, Телеграм подходит для этого, для публикации подобных постов гораздо лучше, нежели Инстаграм.

4. Ответ ты получаешь не через неделю, а через 15 минут. Это просто другой формат, чуть-чуть удобнее, более активный, относительно, скажем так, возрастного контингента.

5. Из Фейсбука многие люди ушли в Телеграм, потому что политика Фейсбука стала мешать развитию во многом.

6. У Телеграма сейчас появляется история, что ему тоже не доверяют, что эта платформа перестала быть безопасной. А в нашей общемировой ситуации сейчас, ну не общемировой, безопасность невероятно важна.

Venäjänkielisen mediakentän analyysi osoittaa, että se on suhteellisen pieni, jatkuvasti muuttuva, löyhästi verkostoitunut ja pirstaleinen niin alustojen välillä kuin niiden sisälläkin. Suurin osa mediatoimijoista ylläpitää henkilökohtaista tiliä tai kevyesti moderoituja ryhmiä sosiaalisessa mediassa ja toimii vain yhdellä alustalla. Tutkimuksessa tunnistettiin Suomessa vain kuusi venäjänkielistä mediatoimijaa, jotka voidaan luokitella varsinaisiksi mediataloiksi, vaikka monet muutkin toimijat välittävät uutisia eri alustoilla. Suomessa on yli 100 000 venäjänkielistä asukasta (Tilastokeskus, 2025) ja todennäköisesti huomattava vierailijoita. Silti puolella tarkastelluista sosiaalisen median tileistä on alle 1500 seuraajaa. Suurimmat seuraajamäärät omaavat tilit tavoittavat usein venäjänkielisiä myös Suomen ulkopuolelta, kuten Eto Finlyandiya ja Granitsa.

Venäjänkielinen mediatoiminta Suomessa perustuu usein yksityishenkilöiden tileihin tai kevyesti moderoituihin ryhmiin, mikä johtuu pitkälti siitä, että toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Mediatalojen, bloggaajien ja yhteisöjen tilit ovat yleensä motivoituneiden ihmisten ylläpitämiä, jotka tekevät työtä ilman palkkaa, organisoitua tiimiä tai vakituista henkilöstöä. Toiminnan perustuessa henkilökohtaiseen sitoutumiseen eikä institutionaaliseen rakenteeseen mediatoimijat ovat haavoittuvampia ulkoisille muutoksille sekä ajan, motivaation tai resurssien puutteelle. Lisäksi sosiaalisen median tilien henkilökohtainen luonne tarkoittaa, että tilien väliset yhteydet voivat heijastaa enemmän henkilökohtaisia kuin ammatillisia suhteita.

“Tämä on vapaaehtoisprojekti. Teemme tätä vapaaehtoisesti. Kukaan ei saa palkkaa. Se on vain tapa kuluttaa aikaa. Koska meillä sattuu olemaan hieman vapaa-aikaa.” ⁷ – Haastateltava 8 (Valerij Klepkin, Eho Hel’sinki)

“Meillä ei ole yhtään palkattua työntekijää, on tärkeää tehdä se heti selväksi. Meillä ei ole lainkaan rahoitusta, kaikki tehdään hyvästä tahdosta ja siksi, että ihmiset uskovat siihen mitä tekevät.” ⁸ – Haastateltava 7 (Alexandr Foy, Tochka)

“…mutta näen tämän silti enemmän harrastuksena, ainakin tässä vaiheessa. Tavallaan juuri sitä se onkin, harrastus, koska en ansaitse tästä mitään.” ⁹ – Haastateltava 10 (Nikita Makarov, Rulehti)

Vapaaehtoistyöhön perustuva toiminta ja taloudellisen vakauden puute vaikeuttavat tilien ylläpitämistä useilla alustoilla samanaikaisesti sekä toiminnan jatkuvuuden turvaamista. Tämä voi selittää, miksi venäjänkielinen media Suomessa toimii pääosin yhdellä alustalla ja miksi puolet mediatoimijoista julkaisee sisältöä suhteellisen harvakseltaan, keskimäärin kerran viidessä päivässä. Haastatteluissa korostettiin toistuvasti, että kestävää toimintaa ei ole mahdollista ylläpitää ilman ulkopuolista tukea. Haastateltavat pitivät kaupallista toimintamallia epärealistisena ja käytännössä mahdottomana, kun taas apurahoja pidettiin vain lyhytaikaisena ratkaisuna.

“Haluaisimme tietysti kehittyä sellaiseksi mediaksi, mutta rehellisesti sanottuna se on yksinkertaisesti mahdotonta ilman investointeja.” ¹⁰ – Haastateltava 7 (Alexandr Foy, Tochka)

“Suomessa oli esimerkiksi Radio Sputnik, joka oli noin kaksikymmentä vuotta olevinaan kaupallinen, sillä oli mainontaa ja kaikkea, mutta se ei koskaan ollut omavarainen. Sitä rahoitti koko ajan henkilö, joka uskoi siihen. Spektriä tuettiin lahjoituksin jatkuvasti. Gazeta.fi… siitäkään ei oikein voi puhua vakavasti, koska sitä tekee yksi henkilö eikä se tuota tuloja. Yleä rahoitetaan verovaroista. Joten se, mitä näemme nyt blogeissa, se on se, mikä tulee jatkossakin olemaan olemassa.” ¹¹ – Haastateltava 9 (@from_hel_with_love)

“Riskit, olivatpa ne sitten poliittisia tai muuttuneisiin asenteisiin liittyviä, ovat mielestäni vähemmän merkittäviä kuin rahoituksen puute.” ¹² – Haastateltava 10 (Nikita Makarov, Rulehti)

Resurssien puute liittyy myös venäjänkielisen median ja sen tekijöiden heikkoon muodolliseen kiinnittymiseen ammatillisiin ja kansalaisyhteiskunnan rakenteisiin sekä institutionaalisen vakiintumisen vähäisyyteen. Suurin osa venäjänkielisistä mediatoimijoista ei ole virallisesti rekisteröitynyt mediaksi, niiltä puuttuvat vakaat toimitukselliset linjaukset, ja toiminta riippuu voimakkaasti perustajien henkilökohtaisesta vapaaehtoisesta panoksesta. Muodollisia rakenteita on vain vähän, ja institutionalisoituminen on enemmänkin tavoite kuin vakiintunut käytäntö. Vaikka yksittäiset toimijat kuuluisivat ammattiliittoihin tai kansalaisjärjestöihin, nämä yhteydet pysyvät henkilökohtaisina eivätkä muutu pysyviksi ammatillisiksi rakenteiksi.

“Tämä on se toistuva ongelma: miksi emme rekisteröityneet mediaksi. Meidän on vaikea päästä yksimielisyyteen kunnollisesta toimituslinjasta, jokaisella on oma mielipiteensä. Ja kompromisseja löytyy harvoin…” ¹³ – Haastateltava 8 (Eho Hel’sinki)

“Se mikä minua motivoi toistaiseksi, on se, että en ole menettänyt uskoa siihen ajatukseen, että tästä voisi vielä tulla jonkinlainen institutionaalinen hanke. Ehkä se on sittenkin mahdollista.” ¹⁴ – Haastateltava 10 (Nikita Makarov, Rulehti)

Kaikki nämä haasteet tarkoittavat, että venäjänkielinen media Suomessa toimii lyhyellä aikajänteellä ilman pitkäaikaista suunnitelmaa. Venäjänkieliset mediaprojektit syntyvät ja katoavat eri sosiaalisen median alustoilla tekijöidensä innostuksen tai henkilökohtaisten olosuhteiden mukaan, eivät pitkän aikavälin strategisen suunnittelun seurauksena. Useimmat haastateltavat kuvasivat työtään spontaaniksi ja reaktiiviseksi. Työ jatkuu niin kauan kuin energiaa, rahoitusta tai merkityksellisyyden tunnetta riittää. Strateginen suunnittelu nähdään epärealistisena tällaisissa epävakaissa ja vapaaehtoisuuteen perustuvissa olosuhteissa. Siksi median kestävyys ei perustu muodollisiin rakenteisiin, vaan siihen, että ihmiset, kiinnostukset ja resurssit osuvat tilapäisesti yhteen.

“Istua alas ja kirjoittaa suunnitelma seuraavaksi 20 vuodeksi, se on mielestäni tällä hetkellä mahdotonta. Joku saattaa haluta lähteä, joku saattaa saada esimerkiksi lapsen eikä pysty enää käyttämään tähän aikaa.” ¹⁵ – Haastateltava 6 (Aleksanterinliiton jäsen)

“…kuten yleensäkin: kun on rahaa, on projekteja, kun rahaa ei ole, ei ole projektejakaan.” ¹⁶ – Haastateltava 7 (Alexandr Foy, Tochka)

Lyhytjänteinen ja tilannekohtainen toimintatapa yhdessä institutionaalisen tuen puutteen kanssa vaikeuttaa venäjänkielisen median yhteistyötä sekä keskenään että suomenkielisen median kanssa. Venäjänkielinen media Suomessa on suurelta osin institutionaalisesti ja ammatillisesti heikosti kytkeytynyt. Vuorovaikutus suomenkielisten toimittajien kanssa on harvinaista, ja silloin kun sitä esiintyy, yhteistyö on hajanaista ja satunnaista ilman pysyviä tai rakenteellisia kanavia. Kiinnostus venäjänkieliseen yleisöön ja sen näkemyksiin ajankohtaisista tapahtumista on lisääntynyt jonkin verran vuoden 2022 jälkeen, mutta ei kuitenkaan riittävästi rakenteellisen muutoksen aikaansaamiseksi.

“Emme oikeastaan kuulu suomalaiseen journalistiyhteisöön. Olemme siinä mielessä melko kaukana suomalaisesta mediasta, lukuun ottamatta joitakin henkilökohtaisia tuttavuuksia.” ¹⁷ – Haastateltava 8 (Valerij Klepkin, Eho Hel’sinki)

“Kun kaikki alkoi [Suomen ja Venäjän rajan sulkemisen jälkeen, yritimme olla yhteydessä kaikkiin suomalaisiin medioihin, koska halusimme apua ja ymmärtää mitä tapahtui. Kutsuimme heitä tapahtumiimme. Aluksi kaikki meni hyvin. Sitten ilmeisesti annettiin jokin pysäytysmääräys tai jotain, emme tiedä.” ¹⁸ – Haastateltava 6 (Aleksanterinliiton jäsen)

“On yllättävää, koska esimerkiksi vuoden 2022 jälkeen suomenkielisten kollegoiden yhteydenotot meihin lisääntyivät voimakkaasti. Olimme suorastaan kysyttyjä.” ¹⁹ – Haastateltava 4 (Levan Tvaltvadze, Yle Novosti)

Myös venäjänkielisen median keskinäinen yhteistyö Suomessa on vähäistä. Vaikka ajoittaisia kumppanuuksia esiintyy kansalaisjärjestöjen, kulttuuriorganisaatioiden ja tapahtumajärjestäjien kesken, yhteistyötä itse mediakentän sisällä kuvataan harvinaiseksi ja epäjärjestelmälliseksi. Jopa perusmuotoinen keskinäinen markkinointi tai yhteistuotannon käytäntö, jotka ovat tavallisia monissa muissa maissa (esimerkiksi ranskalaisten venäjänkielisten Telegram‑kanavien epävirallinen yhteistyö), ovat Suomessa lähes olemattomia. Samalla kilpailua venäjänkielisten medioiden välillä ei juuri ole, koska yleisö on pieni, ansaintamekanismeja ei ole ja suurin osa projekteista perustuu vapaaehtoisuuteen.Tämä dynamiikka näkyy selvästi pirstaleisessa venäjänkielisessä mediakentässä, jossa suurin osa toimijoista toimii yksin, käytettävissä ei ole infrastruktuuria ja tarvetta medioiden väliselle yhteistyölle ei koeta.

“Tällä hetkellä on vaikea kuvitella, että nykyisessä tilanteessa järjestäisimme yhteistyötä kenenkään kanssa. Resursseja ei yksinkertaisesti ole. Resurssikysymys nousee jatkuvasti esiin. Se on elämää: voi suunnitella paljon hyviä asioita, mutta todellisuus on mikä on.” ²⁰ – Haastateltava 4 (Levan Tvaltvadze, Yle Novosti)

“Varsinaista yhteistyötä ei ole ollut. Meillä ei ole koskaan ollut yhteistä projektia. Sellaista ei yksinkertaisesti ole tapahtunut.” ²¹ – Haastateltava 5 (Rostislav Vladimirskij, Aleksanterinliitto)

“Esimerkiksi Ranskassa… olen bloggaajien chatissa, jossa ihmiset voivat tehdä keskinäistä mainontaa ranskalaisille Telegram-kanaville. He kokoavat kaikki ranskalaiset kanavat yhteen ja mainostavat toisiaan. Suomessa se on käytännössä mahdotonta. Se olisi erittäin harvinaista. En tiedä miksi, ehkä kyse on siitä millaisia ihmisiä tänne tulee. En ymmärrä miksi se on näin mutta se vain on.” ²² – Haastateltava 3 (Finlyandiya: emigratsiya)

“Luulen, että meitä on yksinkertaisesti liian vähän kilpailemaan. Yleisö on pieni ja suurin osa projekteista on muutenkin ei-kaupallisia. Mistä kilpailu edes syntyisi? Rahaa yleisöstä ei tule, mistä silloin kilpailtaisiin? Huomiostako? Se olisi hullua, en tiedä. ²³ – Haastateltava 8 (Valerij Klepkin, Eho Hel’sinki)

Kaiken kaikkiaan sekä haastatteluaineisto että verkostoanalyysi osoittavat, että venäjänkielinen media toimii tällä hetkellä hajanaisessa ympäristössä. Rajalliset resurssit, pieni yleisö ja heikot keskinäiset yhteydet tarkoittavat, että yhtenäisen mediakentän sijaan venäjänkielinen media koostuu erillisistä aloitteista, joiden yhteistyö tapahtuu useimmiten median ulkopuolella syntyvistä yhteyksissä.

Tulosten mukaan suurin osa mediatoimijoista toimii vapaaehtoispohjalta ilman organisaatiorakennetta tai institutionaalista kiinnittymistä. Tämä on linjassa aiemman tutkimuksen kanssa, jonka mukaan venäjänkielinen media on aliedustettuna Suomen valtavirran mediapalveluissa ja työvoimassa (Ala‑Fossi ym., 2021). Samalla venäjänkieliset ovat aktiivisia sosiaalisen median käyttäjiä (Davydova-Minguet ym., 2019), joten on perusteltua odottaa, että venäjänkielinen media saattaa kasvaa erityisesti sosiaalisessa mediassa. Se, johtaako tämä kasvu kestävään, omavaraiseen ja hyvin integroituneeseen mediakenttään vai säilyykö se hajanaisena, epävakaana ja vapaaehtoisuuteen perustuvana, riippuu sekä Suomen valtiosta, mediasektorista että venäjänkielisen median omista toimijoista.

7. Это волонтёрский проект. Мы делаем это добровольно. Зарплату нам не платят. Это просто времяпрепровождение. Потому что у нас оно свободное есть

8. У нас нет ни одного человека на зарплате, вообще это сразу же стоит проставить все точки над i. То есть у нас нету никакого финансирования, и это всё делается за спасибо и за то, что люди верят в то, что они делают

9. …но я больше всё равно как хобби рассматриваю. В каком-то смысле на данном этапе. Ну, как хобби. Это и есть хобби, потому что я не получаю из этого денег

10. Мы бы, безусловно, хотели бы стать этим медиа, но, посмотрев правде в глаза, да, то есть, ну, то есть это просто невозможно без того, чтобы кто-то в это вложился

11. То есть там в Финляндии даже (было радио), которое “Радио Спутник”, там на протяжении 20 лет, типа а-ля коммерческий, у которого была реклама, он никогда не был на самоокупаемости. Он всегда поддерживался (деньгами) человека, который стоял за этим радио. “Спектр” всегда был на дотациях. “Газета.fi”… ну мы не можем как бы серьезно об этом говорить, но тоже она делается там силами одного человека, и она не приносит никакого дохода. Yle содержится за счет денег налогоплательщиков. Поэтому то, что мы будем видеть в блогах, то, что есть сейчас, то и будет

12. А риски, связанные какие-то политические или какие-то там с изменением отношения, то я думаю, что они менее значительные и менее проблемные, чем отсутствие финансирования.

13. Да, это вот опять же проблема, почему не зарегистрировались [как СМИ]. В том, что у нас сложно договориться о нормальной редакционной политике, у нас у каждого своё мнение. И компромиссы мы находим редко

14. Но мотивирует пока, что я не разочаровался в идее, что это может быть переход в стадию институционального какого-то. Может быть, это все-таки возможно.

15. То есть, так вот, чтобы сесть и расписать план на 20 лет вперёд, да, это сейчас, мне кажется, невозможно. <...> Кто-то захочет уехать, кто-то, я не знаю, ребёнка родит, условно, и совершенно не сможет посвящать.

16. …как обычно, есть деньги, есть проекты, нет денег, нет проекта

17. К финскому журналистскому комьюнити мы точно [не принадлежим]. Потому что мы вообще далеки от финских СМИ в этом плане, кроме личных каких-то знакомств

18. Когда всё начиналось, мы пытались взаимодействовать вообще со всеми финскими медиа, потому что мы хотели помощи, хотели вообще понять, что происходит. И мы приглашали их на наши мероприятия. И по началу всё было хорошо. Потом, конечно, видимо, то ли была дана команда стоп, то ли что. Этого мы не знаем.

19. Это удивительно, потому что, например, после 2022 года число обращений со стороны финноязычных коллег резко возросло к нам. То есть мы прямо были на расхват, можно сказать

20. А сейчас вообще даже сложно представить, что мы в нашей нынешней ситуации какие-то коллаборации будем с кем-то устраивать. На это просто нет опять-таки ресурсов. Всё время возвращается вопрос к ресурсам. Такова жизнь. Ты можешь планировать очень много хороших вещей, но реальность такова.

21. Но там не было какой-то объектной коллаборации или чего-то. То есть у нас никогда не было такого, что у нас есть какой-то совместный проект. То есть такого никогда не было.

22. При этом в других странах, по-моему, вот во Франции, например. Ну, я ж в блогерском чатике сижу, народ рассказывает. Они могут сделать взаимный пиар на каналы только по Франции. Собрать все французские ТГ-каналы и друг друга пропиарить. Чтобы в Финляндии это просто практически невозможно. Это редчайший случай будет. Я не знаю, почему другие люди сюда приезжают, что ли. Я не понимаю, почему, но вот так.

23. Я не знаю, мне кажется, нас слишком мало для того, чтобы конкурировать. Плюс аудитория тоже тут небольшая, поэтому большинство это какие-то такие некоммерческие проекты. Поэтому где тут может быть конкуренция?