Tausta ja tutkimuskehys

Tämä tutkimus on ensimmäinen yritys kartoittaa ja analysoida venäjänkielistä mediakenttää Suomessa. Cultura-säätiön tehtävänä on edistää venäjänkielisen väestön kotoutumista ja osallisuutta suomalaisessa yhteiskunnassa. Säätiö pitää mediankäyttöä ja medialuottamusta kotoutumiseen vaikuttavina tekijöinä. Tämä tutkimus on osa säätiön laajempia tutkimushankkeita, joissa tarkastellaan mediaa, mediankäyttöä ja medialuottamusta Suomessa asuvien venäjänkielisten keskuudessa. Venäjänkielisen mediakentän kartoittamisella on myös käytännöllinen tarkoitus: se auttaa säätiötä tunnistamaan keskeiset toimijat ja suhteet tällä kentällä. Näin säätiö pystyy toimimaan tehokkaammin ja tunnistamaan mahdollisia yhteistyökumppaneita venäjänkielisten mediatoimijoiden joukosta tulevia hankkeita varten.

Venäjänkielinen media Suomessa on suhteellisen uusi ilmiö, ja se on edelleen aliedustettuna sekä valtamediassa että mediasektorin työvoimassa (Ala‑Fossi ym., 2021). Kansallinen yleisradioyhtiö Yle on tarjonnut venäjänkielisiä uutisia radiossa vuodesta 1990 lähtien, mutta venäjänkieliset uutiset ilmestyivät sen valtakunnalliselle televisiokanavalle vasta vuonna 2013 (Fedorov, 2015). Tällä hetkellä Yle Novostilla on oma verkkosivusto uutisartikkeleineen, ja se tarjoaa päivittäin lyhyen (4 minuutin) uutiskatsauksen televisiossa ja radiossa. Perinteinen kaupallinen venäjänkielinen media on sen sijaan vähentynyt vuodesta 2014 lähtien ja on viime vuosina lähes kadonnut, samaan aikaan, kun venäläinen matkailu Suomeen on vähentynyt (Davydova‑Minguet ym., 2019). Venäjänkielinen mediankäyttö Suomessa vaikuttaa hajanaiselta ja jakautuneelta eri kanaviin. Perinteiset media-alustat, sekä painetut että sähköiset, eivät vaikuta olevan erityisen suosittuja Suomessa asuvien venäjänkielisten keskuudessa, sillä niitä pidetään usein epäkiinnostavina ja suoraan suomenkielisistä lähteistä käännettyinä (Davydova-Minguet ym., 2019). Samalla suurin osa Suomen venäjänkielisistä suosii mediaa, joka ei ole peräisin Venäjältä, vaan hakee paikallista tai kansainvälistä sisältöä (Khalimzoda & Siitonen, 2022). Tämä tilanne luo suotuisat olosuhteet epäinstitutionaaliselle, internetpohjaiselle medialle, joka pyrkii täyttämään tiedollisia aukkoja ja vastaamaan Suomessa asuvan venäjänkielisen väestön mediatarpeisiin.

Sosiaalisen median käyttö uutislähteenä kasvaa nopeasti maailmanlaajuisesti, myös Suomessa (Newman ym., 2025). Uudet videoformaatit, sosiaalisen median persoonat ja vaikuttajat sekä erilaiset sosiaalisen median alustat muuttavat perinteisen median roolia ja avaavat tilaa uusille ja innovatiivisille tavoille välittää uutisia yleisölle. Uusien uutisformaattien ja ‑alustojen synty on myös muuttanut käsitystä median käytöstä. Digital News Reportin mukaan (Newman ym., 2025) noin 90 % Suomen väestöstä seuraa uutisia verkossa. Vaikka suurin osa suosii edelleen perinteisten medioiden verkkosivustoja tai sovelluksia, sosiaalisen median merkitys kasvaa jatkuvasti. Facebook on tällä hetkellä suosituin uutisalusta, kun taas Instagram ja TikTok kasvattavat suosiotaan. Sosiaalisen median kautta tapahtuva uutisten seuraaminen on erityisen yleistä nuorten keskuudessa, etenkin niillä, jotka törmäävät uutisiin satunnaisesti sosiaalisen median käytön yhteydessä (Ehrlén ym., 2023; Sormanen ym., 2022). Digitaalinen teknologia on myös helpottanut maahanmuuttajien integroitumista uuteen yhteiskuntaan, koska he voivat nyt helpommin seurata uuden asuinmaansa uutisia sosiaalisen median ja digitaalisten työkalujen avulla (Valgas ym., 2025). Toisaalta uutisten nopea selaaminen sosiaalisessa mediassa ja uusissa formaateissa voi lisätä altistumista misinformaatiolle (Sormanen ym., 2022). Lisäksi joidenkin poliittisten aiheiden laaja mediahuomio, uutisten polarisoituminen sekä mobiililaitteiden kautta tapahtuva mediasisällön virta voi johtaa myös kasvavaan uutisten välttelyyn (Khalimzoda & Siitonen, 2022; Villi ym., 2022). Siksi mediataidon vahvistamiseksi ja väestön resilienssin lisäämiseksi on tärkeää ymmärtää maan mediakenttää sekä sitä, miten väestö käyttää mediaa.

Tämän eksploratiivisen tutkimuksen tavoitteena on tarkastella Suomessa toimivan venäjänkielisen verkkomedian kenttää ja sen mahdollista vaikutusta mediankäyttöön. Sen sijaan, että analyysi rajoittuisi perinteisiin mediataloihin, tarkastelimme mahdollisimman laajaa kirjoa median muotoja Suomen mediakentässä. Tässä tutkimuksessa media määritellään henkilöksi, ryhmäksi tai instituutioksi, jonka tavoitteena on tiedottaa tai vaikuttaa Suomessa asuvaan venäjänkieliseen väestöön. Tämän määritelmän täyttävien venäjänkielisten mediatoimijoiden ominaisuuksia ja keskinäisiä yhteyksiä tarkasteltiin systemaattisesti. Tämä raportti sisältää tutkimuksen alustavia tuloksia, jotka esitellään seuraavissa luvuissa.

Tässä eksploratiivisessa tutkimuksessa käytettiin monimenetelmällistä lähestymistapaa, joka mahdollisti havaintojen ja tulosten vertailemisen eri aineistojen välillä. Menetelmä mahdollisti myös esiin nousevien teemojen tarkemman analysoinnin.

Tutkimus toteutettiin useassa toisiinsa liittyvässä vaiheessa. Tutkimuksen suunnittelua ohjasivat seuraavat keskeiset tutkimuskysymykset:

1. Millaisia venäjänkielisiä medioita Suomessa toimii?
2. Mitä sosiaalisen median alustoja venäjänkielinen media Suomessa käyttää?
3. Kuinka aktiivista venäjänkielinen media Suomessa on?
4. Kuinka hyvin venäjänkieliset mediatoimijat ovat verkostoituneita keskeisillä sosiaalisen median alustoilla?

Seuraavissa osioissa kuvataan tutkimuksessa käytetyt aineistonkeruu‑ ja analyysimenetelmät.

Sosiaalisen median kartoitus

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe oli sosiaalisen median kartoitus. Siihen sisältyivät:

1. tietokannan kokoaminen Suomessa toimivista venäjänkielisistä mediatoimijoista
2. toimijoiden luokittelu toimijatyypin ja aiheen perusteella.

Kartoitus toteutettiin alustavan tietokannan pohjalta, joka sisälsi noin 500 venäjänkielistä sosiaalisen median profiilia. Cultura‑säätiön tutkimusryhmä kokosi sen huhtikuussa 2024 harjoittelijoiden avustuksella. Tietokanta luotiin manuaalisesti hyödyntämällä suurimpien sosiaalisen median alustojen, kuten Facebookin, Instagramin, Telegramin, X:n (entinen Twitter), VKontakten ja podcast-alustojen, hakutoimintoja ja suositusjärjestelmiä. Lisäksi käytettiin avainsanahakuja venäjäksi ja suomeksi (esim. ”venäläiset Suomessa”, ”русские в Финляндии”, kaupunkien nimiä ja aihekohtaisia hakusanoja), tarkasteltiin tunnettujen mediatoimijoiden seuraaja- ja tilaajaverkostoja sekä julkisia listoja Suomessa toimivista venäjänkielisistä organisaatioista ja medioista. Myös tutkimusryhmän omaa asiantuntemusta hyödynnettiin.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa alkuperäinen tietokanta tarkistettiin manuaalisesti, ja siitä valittiin mediatoimijat, jotka täyttivät seuraavat viisi tutkimuskriteeriä:

1. Julkinen saatavuus: Vähintään yksi toimijan tileistä on julkinen. Yksityiset ja suljetut tilit jätettiin pois eettisistä syistä.
2. Kieli: Mediatoimija käyttää venäjää pääasiallisena tai toisena toimintakielenä.
3. Sijainti ja kohdeyleisö: Toimija toimii Suomessa tai kohdistaa selvästi sisältönsä Suomessa asuviin venäjänkielisiin.
4. Aktiivisuus: Vähintään yksi tili on aktiivinen tutkimusjakson aikana ja julkaisee vähintään kerran kuukaudessa kahden edeltävän kuukauden aikana.
5. Median kannalta relevantti sisältö: Vähintään yksi mediatoimijan tileistä on luonteeltaan mediatili. Tämä tarkoittaa, että vähintään yksi viimeisten kahden kuukauden aikana tehdyistä julkaisuista käsittelee aiheita, jotka ylittävät tilin ylläpitäjän henkilökohtaiset tai ryhmän sisäiset kiinnostuksenkohteet. Tällainen sisältö voi esimerkiksi sisältää tietojen jakamista mediatoimijan oman asiantuntemusalueen ulkopuolisista aiheista, laajempien keskustelujen käynnistämistä Suomessa tai muualla tapahtuvista ilmiöistä tai tapahtumista, tai pyrkimystä tavoittaa yleisö, joka on laajempi kuin pelkät tilin seuraajat tai ryhmän jäsenet.

Alkuperäisestä lähes 500 toimijan listasta vain 113 täytti kaikki kriteerit ja sisällytettiin analyysiin. Tämän jälkeen jokainen mediatoimija luokiteltiin manuaalisesti toimijatyypin ja sisältöaiheen perusteella. Tutkimuksessa tunnistettiin seitsemän toimijatyyppiä ja seitsemän aihealuetta, mikä tuotti yhteensä 49 mahdollista luokitteluyhdistelmää. Taulukko 1 esittää yhteenvedon kategorioista ja niiden kuvauksista.

Tutkimuksen ensimmäinen vaihe toteutettiin huhti–kesäkuussa 2025.

Sosiaalisen median aineiston keruu ja käsittely

Kartoitusvaiheen jälkeen Instagram, Facebook ja Telegram valittiin tarkempaan analyysiin, koska ne osoittautuivat venäjänkielisen median keskuudessa Suomessa suosituimmiksi alustoiksi. Tutkimuksen toisessa vaiheessa kerättiin aineistoa 98 mediatoimijan kaikilta näillä kolmella alustalla olevalta tililtä. Aineisto sisälsi:

1. aktiivisuusmittareita (mm. julkaisujen määrä, reaktiot, jaot ja edelleenlähetykset)
2. verkostotietoa (tilien väliset julkiset vuorovaikutukset).

Tutkimuksessa käytettiin vain julkisesti saatavilla olevaa aineistoa (130 sosiaalisen median tiliä 98 mediatoimijalta) kunkin alustan käyttöehtojen mukaisesti. Tarkoituksena ei ollut analysoida sisältöä, vaan tarkastella havaittavaa toimintaa, kuten julkaisutiheyttä ja tilien välisiä vuorovaikutuksia

Aineisto kerättiin ajanjaksolla 1.6.2024–1.6.2025. Damochki Finlyandii ‑tilin osalta aineiston keruu tapahtui kuitenkin ajanjaksolla 6.2.–1.6.2025, koska Apify-palvelun tekniset rajoitteet vaikeuttivat suuria tietomääriä sisältävien tilien analyysia. Varsinainen aineiston keruu tehtiin kesä–heinäkuussa 2025, ja aineisto käsiteltiin heinä–elokuussa 2025.

Facebookin ja Instagramin julkinen aineisto kerättiin Apify‑palvelun (https://apify.com/) avulla. Kyseessä on palvelu, joka tarjoaa laillisen ja rajatun pääsyn julkisille sosiaalisen median sivuille. Telegram-aineisto kerättiin Telethonin avulla. Kyseessä on virallinen Python-kirjasto, joka mahdollistaa pääsyn julkisiin Telegram-kanaviin niiden ohjelmointirajapinnan kautta. Aineisto tallennettiin ja käsiteltiin paikallisesti rakenteisissa taulukoissa sen varmistamiseksi, ettei henkilötietoja tai muuta yksityistä tietoa tallennettu.

Aineiston käsittely ja analyysi toteutettiin Python‑ohjelmointikielellä. Aineiston käsittelyyn käytettiin pandas-kirjastoa ja Excel-tiedostojen luomiseen openpyxl-kirjastoa. Läpinäkyvyyden varmistamiseksi sekä jatkoanalyysin ja visualisoinnin helpottamiseksi kaikki aineistot ja verkostomatriisit tallennettiin Excel-tiedostoina.

Sosiaalisen median aktiivisuus ja verkostoanalyysi

Kerättyä aineistoa analysoitiin, jotta voitiin tarkastella:

• venäjänkielisen median keskeisiä piirteitä ja aktiivisuutta Suomessa
• venäjänkielisten mediatoimijoiden välisiä yhteyksiä.

Venäjänkielisen mediakentän ominaisuuksia analysoitiin vastauksena tutkimuksen kolmeen ensimmäiseen tutkimuskysymykseen. Analyysin perustana olivat tutkimuksen alkuvaiheissa tehdyn manuaalisen sosiaalisen median kartoituksen sekä aineistonkeruun tulokset. Suomessa toimivan venäjänkielisen median rakennetta ja aktiivisuutta analysoitiin IBM SPSS Statistics ‑ohjelmistolla (versio 30.0.0.0).

Verkostoanalyysiä käytettiin vastaamaan neljänteen tutkimuskysymykseen, joka koski venäjänkielisten mediatoimijoiden keskinäistä verkostoitumista Suomessa. Tässä vaiheessa yhteyden katsottiin olevan olemassa silloin, kun yksi sosiaalisen median tili mainitsi, jakoi tai seurasi toista tiliä (Telegramissa vain maininnat ja edelleenlähetykset, Instagramissa vain seuraamiset ja maininnat). Facebookille, Instagramille ja Telegramille muodostettiin erilliset naapuruusmatriisit. Myös joitakin alustojen välisiä yhteyksiä kirjattiin, mutta näitä tuloksia ei esitetä tässä raportissa. Sosiaalisen median verkostojen analyysi toteutettiin UCINET 6 for Windows ‑ohjelmistolla (Borgatti ym., 2002).

Puolistrukturoidut teemahaastattelut

Tilastollista ja verkostoanalyysiin perustuvaa aineistoa täydennettiin laadullisilla haastatteluilla, jotta Suomen venäjänkielistä mediakenttää voitaisiin ymmärtää paremmin. Haastattelujen tavoitteena oli:

1. syventää ymmärrystä siitä, miten Suomessa toimiva venäjänkielinen media määrittelee oman tehtävänsä, rakentaa luottamusta yleisön keskuudessa ja toimii monikielisen ja polarisoituneen informaatiotilan haasteiden keskellä
2. tuoda esiin tietoa toimijoiden motivaatiosta, ammatillisista identiteeteistä sekä tällä alalla käytetyistä sopeutumiskeinoista.

Haastattelut toteutettiin puolistrukturoituina haastatteluina. Niissä käsiteltiin muun muassa mediatoimijan profiilia ja taustaa, motiiveja median perustamiseen ja ylläpitämiseen, ammatillista identiteettiä, yleisön piirteitä ja osallistumista, palautteen ja luottamuksen rakentamista yleisön kanssa, lähteiden valintaa ja faktantarkistuskäytäntöjä, aihevalintoja ja temaattisia rajoja, turvallisuushuolia ja itsesensuuria, yhteistyötä ja yhteyksiä muihin mediatoimijoihin, näkyvyyden ja tunnettuuden edistämistä, ansaintamalleja, hankkeeseen ja henkilökohtaiseen toimintaan liittyviä mahdollisuuksia ja riskejä sekä venäjänkielisen median tulevaisuuden näkymiä (mahdollisuudet ja riskit) Suomessa.

Tutkimuksen laadullinen osuus toteutettiin touko–kesäkuussa 2025. Yhteensä tehtiin kymmenen syvähaastattelua, joista kahdeksan tehtiin kasvokkain ja kaksi verkossa. Haastateltavat valittiin siten, että he edustivat venäjänkielisen mediakentän monimuotoisuutta Suomessa (haastateltavien luettelo on liitteessä 1). Haastateltavien joukossa oli kolme mediakanavan edustajaa, kolme yksityishenkilöä tai bloggaajaa, yksi yritystilin edustaja, yksi ryhmän ylläpitäjä, yksi kansalaisjärjestötilin edustaja sekä yksi yhteisötilin edustaja. Haastattelut toteuttivat Anastasia Prikazchikova ja Danil Lopatkin. Kukin haastattelu kesti noin kaksi tuntia.

Osallistujilla oli mahdollisuus pysyä anonyyminä, ja haastattelut tallennettiin heidän suostumuksellaan. Haastattelut toteutettiin, litteroitiin ja analysoitiin venäjäksi. Litterointiin käytettiin Turboscribe-ohjelmaa. Laadullinen aineisto koodattiin ja analysoitiin Delve-työkalulla. Molemmat ohjelmistot täyttävät GDPR:n vaatimukset ja varmistavat ladatun aineiston turvallisen salaamisen ja säilytyksen.

Tämä raportti käsittelee vain niitä haastatteluaineiston teemoja, jotka ovat verkostoanalyysin kannalta keskeisiä. Laadullisen tutkimuksen tuloksia käytettiin ensisijaisesti määrällisen analyysin täydentämiseksi ja tulosten varmentamiseksi. Muut laadulliset tulokset julkaistaan erillisinä teemakohtaisina katsauksina ja datapaketteina vuonna 2026.