Keskeiset havainnot

Tämä tutkimus perustuu monimenetelmälliseen lähestymistapaan, jossa kvantitatiivinen verkostoanalyysi yhdistetään laadullisiin haastatteluihin. Menetelmä mahdollistaa havaintojen systemaattisen vertailun eri aineistojen välillä. Tutkimusta ohjaavat seuraavat neljä tutkimuskysymystä:

1. Millaisia venäjänkielisiä medioita Suomessa toimii?
2. Mitä sosiaalisen median alustoja venäjänkielinen media Suomessa käyttää?
3. Kuinka aktiivista venäjänkielinen media Suomessa on?
4. Kuinka hyvin venäjänkieliset mediatoimijat ovat verkostoituneet keskeisillä sosiaalisen median alustoilla?

Raportin keskeiset havainnot on jäsennetty kolmen pääteeman mukaisesti: a) venäjänkielisen median keskeiset piirteet; b) venäjänkielisen median aktiivisuus; c) venäjänkielisen median sosiaalisen median verkostot

Venäjänkielisen median keskeiset piirteet

Suomen venäjänkielisen mediakentän ymmärtämiseksi tutkimuksessa tarkasteltiin valittujen sosiaalisen median tilien keskeisiä piirteitä. Ne on tiivistetty seuraavassa.

Tilien määrä

Venäjänkielinen mediakenttä Suomessa on suhteellisen pieni. Tutkimusta varten manuaalisesti koottu tietokanta sisältää 113 venäjänkielistä mediatoimijaa, jotka täyttivät tutkimuksessa käytetyt valintakriteerit: heillä on vähintään yksi julkinen sosiaalisen median tili, venäjä on heidän pääasiallinen tai toinen toimintakielensä, he toimivat Suomessa tai kohdistavat sisältönsä selvästi Suomessa asuviin venäjänkielisiin, heillä on tutkimusjakson aikana vähintään yksi aktiivinen sosiaalisen median tili ja he julkaisivat vähintään kerran kahden edeltävän kuukauden aikana sisältöä, joka ei rajoitu tilin ylläpitäjän henkilökohtaisiin tai ryhmän sisäisiin kiinnostuksenkohteisiin.

Suosituimmat alustat

Kaksi kolmasosaa venäjänkielisistä sosiaalisen median tileistä toimii vain yhdellä alustalla. Instagram, Facebook ja Telegram ovat venäjänkielisten mediatoimijoiden yleisimmin käyttämät alustat Suomessa. 91 % mediatoimijoista on läsnä vähintään yhdellä näistä alustoista ja noin 40 % tutkimuksen 113 mediatoimijasta toimii kaikilla kolmella alustalla.

Tilien tyypit

Suurin osa venäjänkielisistä mediatoimijoista toimii sosiaalisessa mediassa yksityishenkilöinä tai ryhmätileillä. Kolmanneksi yleisin tilityyppi on yhteisötili, joka muistuttaa ryhmätiliä mutta jota hallinnoi selkeästi yhteisö. Muita tilityyppejä, kuten kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja mediataloja, on kutakin alle kymmenen. Vain yksi venäjänkielinen mediatoimija on valtion hallinnoima.

Seuraajamäärät

Venäjänkielisillä mediatileillä on keskimäärin suhteellisen vähän seuraajia. Puolella sosiaalisen median tileistä on alle 1500 seuraajaa. Suurimmat tilit kuuluvat valtiollisille toimijoille, mediataloille tai yrityksille, joilla on institutionaalista tukea. Suurimmat seuraajamäärät löytyvät YouTubesta ja Facebookista.

Julkaisujen aiheet

Elämä Suomessa ja kulttuuri ovat venäjänkielisen median keskeisiä sisältöteemoja. Suurin osa mediatoimijoista keskittyy suomalaiseen arkeen liittyviin julkaisuihin, kuten käytännön neuvoihin ja ohjeisiin, tapahtumatietoihin, uutisiin ja kielen oppimiseen. Vain noin 10 % mediatoimijoista keskittyy pääasiassa uutisiin ja politiikkaan.

Tilien kohdealueet

Suurin osa venäjänkielisestä mediasta kohdistaa sisältönsä koko Suomeen. Noin 10 % mediatoimijoista keskittyy tiettyyn alueeseen. Eri tilityyppien ja sisältöaiheiden jakautuminen on suhteellisen samanlainen eri puolilla Suomea. Poikkeuksena ovat yritystilit, jotka keskittyvät selvästi pääkaupunkiseudulle.

2. Venäjänkielisen median aktiivisuus

Tutkimuksessa tarkasteltiin venäjänkielisen median aktiivisuutta Suomessa analysoimalla sosiaalisen median julkaisutiheyttä, aktiivisten päivien määrää vuodessa sekä yleisön sitoutumista.

Aktiiviset päivät tutkimusjaksolla

Keskimäärin venäjänkielinen media Suomessa on aktiivinen sosiaalisessa mediassa noin kolmasosan vuodesta. Aktiivisuustasoissa on kuitenkin suurta vaihtelua. Vain harvat toimijat ovat erittäin aktiivisia, kun taas monet muut ovat pitkälti passiivisia. Mediatalot ja valtiolliset toimijat ovat aktiivisimpia ja julkaisevat sisältöä lähes päivittäin.

Julkaisutiheys aktiivisena päivänä

Aktiivisena päivänä Suomen venäjänkieliset mediatoimijat julkaisevat keskimäärin kaksi julkaisua. Mediatoimijat, jotka olivat aktiivisia useampina päivinä tutkimusjakson aikana, julkaisivat myös enemmän sisältöä aktiivisina päivinä. Ryhmät ja mediatalot julkaisevat useimmin, kun taas valtiolliset ja yhteisötoimijat julkaisevat harvemmin. Uutisiin sekä Suomessa elämiseen keskittyvät mediatoimijat julkaisevat sisältöä kaikkein useimmin.

Yleisön sitoutuminen

Useammin julkaisevilla tileillä on yleensä enemmän seuraajia sekä enemmän tykkäyksiä, jakoja ja kommentteja. Keskimäärin ne eivät kuitenkaan saa enemmän sitoutumista julkaisua kohden eivätkä omaa aktiivisempaa seuraajakuntaa. Yksityishenkilöiden ja kansalaisjärjestöjen tilit, joilla on vähemmän seuraajia, saavat usein enemmän sitoutumista julkaisua kohden ja niiden seuraajakunta on aktiivisempi. Instagram‑tilit saavat keskimäärin eniten sitoutumista julkaisua kohden.

3. Venäjänkielisen median sosiaalisen median verkostot

Tutkimuksessa tarkasteltiin venäjänkielisten mediatoimijoiden välisiä yhteyksiä sosiaalisessa mediassa Suomessa. Analyysi kohdistui Facebookin, Instagramin ja Telegramin verkostoihin. Yhteys kirjattiin, jos tilit seurasivat toisiaan, mainitsivat toisensa tai jakoivat toistensa sisältöä.

Verkostojen keskeiset piirteet

Venäjänkielisten mediatoimijoiden sosiaalisen median tilit eivät muodosta tiivistä verkostoa. Sen sijaan ne muodostavat pieniä ja hajanaisia verkostoja, joissa vastavuoroisuus on vähäistä ja rakenne epävakaa. Monet tilit ovat eristyksissä muista tietokannassa olevista tileistä tai yhteydessä niihin vain yhden linkin kautta. Institutionaaliset mediatoimijat toimivat useimmiten passiivisina yhteyksien vastaanottajina. Sen sijaan yksittäiset henkilöt tai ryhmät pyrkivät aktiivisemmin verkostoitumaan seuraamalla, jakamalla sisältöä uudelleen tai mainitsemalla muita tilejä.

Verkostot Instagramissa, Facebookissa ja Telegramissa

Venäjänkielinen media ei ole yhtä hyvin verkostoitunut kaikilla alustoilla. Mediatoimija, joka on hyvin verkostoitunut yhdellä alustalla, voi olla toisella alustalla heikosti verkostoitunut tai jopa eristynyt. Instagramin verkosto on tihein ja yhtenäisin. Telegramin verkosto puolestaan on hajanaisin ja siinä on vähiten vastavuoroisia yhteyksiä. Facebook sijoittuu näiden kahden väliin. Instagramissa keskeiset tilit jakautuvat tasaisemmin, kun taas Facebookissa ja Telegramissa yksittäiset keskeiset tilit sijoittuvat verkoston keskelle, mikä tekee verkostosta epävakaamman ja riippuvaisemman näistä keskeisistä solmuista.