Tulokset: Tulevaisuuden näkymät

Kuten vuoden 2022 tutkimuksessa, myös tällä tutkimuskierroksella nähtiin tarpeelliseksi selvittää vastaajien tulevaisuuden näkemyksiä siitä näkökulmasta, missä maassa he haluaisivat tulevaisuudessa asua. Aikaisemman tutkimuskierroksen kysymys vastaajan toiveesta oman lapsensa tai lapsenlapsensa tulevasta asuinmaasta päätettiin jättää pois tämän vuoden tutkimuksesta.

Vastaajista 72 prosenttia kertoi haluavansa asua 10 vuoden päästä Suomessa (kuva 23). Seuraavaksi useimmin vastaajat halusivat asua muussa maassa (21 %). Venäjälle halusi 5 prosenttia vastaajista. Sellaisten vastaajien osuus, jotka haluavat asua Suomessa on pienentynyt hieman vuodesta 2022, vastaavasti kuin muuhun maahan haluavien osuus on kasvanut. Venäjälle suuntautuva muuttohalukkuus ei sen sijaan ole kasvanut, vaan jopa aavistuksen pienentynyt.

Kuva 23. Missä haluaisit asua 10 vuoden päästä?

Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä tulevaisuutta toivovia oli suhteessa enemmän nuoremmissa ikäryhmissä, mitä voi pitää sinänsä loogisena ja muuhunkin väestöön todennäköisesti vertautuvana tuloksena: nuoremmat ihmiset usein haaveilevat muutosta ulkomaille. Nuorimmasta vastaajaryhmästä (20–24‑vuotiaat) vain reilu puolet halusi asua Suomessa kymmenen vuoden päästä. Tästä ikäryhmästä yli puolet oli saapunut Suomeen lapsena tai nuorena vanhempiensa kanssa. Näin ollen tulos voi viitata yhtäältä nuoren, osin Suomessa kasvaneen venäjänkielisten sukupolven kansainvälisyyteen, tai toisaalta myös vaikeuksiin kiinnittyä ja löytää oma paikka suomalaisessa yhteiskunnassa.

Aineistosta tehtiin lisätarkastelu 35–39‑vuotiaista vastaajista, jotka ilmoittivat, etteivät halua asua Suomessa tulevaisuudessa. Näitä vastaajia oli 45, ja hieman yli puolet heistä asui Helsingissä tai Uudellamaalla. Ryhmän sukupuolijakauma oli tasainen, ja 92 prosenttia oli syntynyt Neuvostoliitossa. Lisäksi 73 prosenttia oli asunut Suomessa vähintään 9 vuotta. Suurin osa oli muuttanut Suomeen opiskelun (31 %) ja työn (27 %) vuoksi tai vanhempiensa mukana (18 %).

Tämä ryhmä herättää huolta juuri siksi, että vaikka vastaajat ovat hyvin koulutettuja ja integroituneet työmarkkinoille – 58 prosentilla on korkeakoulututkinto ja 62 prosenttia on työssäkäyviä, joista 18 prosenttia toimii yrittäjinä – he eivät näe tulevaisuuttaan Suomessa. Ryhmän taloudellinen aktiivisuus ja omavaraisuus tekevät siitä merkittävän osan Suomen asiantuntijatyövoimaa, mikä korostaa poismuuttamishalukkuuden vakavuutta.


Tulevaisuuden näkymät

  • Valtaosa venäjänkielisistä haluaa asua Suomessa tulevaisuudessakin, vaikka näin ajattelevien osuus on hieman laskenut kahden vuoden takaisesta. Tulos on silti positiivinen ja kertoo väestöryhmän viihtymisestä ja kiinnittymisestä Suomeen.