Tutkimuksen toteutus

Suomen venäjänkieliset 2026 ‑kyselytutkimuksen (kuten myös vuosien 2022 ja 2024 tutkimukset) toteutti Cultura-säätiön toimeksiannosta Bondata Research Oy (aiemmalta nimeltä Innolink Research Oy).

Tutkimus perustuu 1 022 vastaukseen. Vuoden 2024 aineistossa vastauksia on 1 000 ja vuoden 2022 aineistossa 1 632. Tutkimuksen virhemarginaali 95 prosentin luottamustasolla on ±3,1 prosenttiyksikköä. Virhemarginaali ei koske raportissa esitettyjä keskiarvoja tai sellaisenaan alaryhmävertailuja. Aineistossa ei ole käytetty painokertoimia.

Tulosten analyyseja on toteutettu erilaisten taustamuuttujien kautta. Alaryhmäkohtaisissa tarkasteluissa osa ryhmistä on hyvin pieniä — esimerkiksi alle kaksi vuotta Suomessa asuneita vastaajia on 13 ja tilapäisen suojelun perusteella maahan tulleita vastaajia 14.

Pienten ryhmien tulkinnassa on sovellettu raportin tekstissä kahta rajaa. Alle 50 vastaajan ryhmien tuloksia tulkitaan kuvailevina ja niiden yhteydessä ilmoitetaan ryhmän vastaajamäärä. Erityisen pienissä, alle 30 vastaajan ryhmissä tulokset esitetään ensisijaisesti vastaajamäärinä prosenttiosuuksien sijasta, eikä niistä tehdä ryhmää laajempia johtopäätöksiä.

Tutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa asuvat vähintään 20‑vuotiaat henkilöt, joiden äidinkieleksi on väestötietojärjestelmään merkitty venäjä. Tutkimusta varten Dun & Bradstreet toimitti Digi- ja väestötietoviraston (DVV) kannasta poimitun 6 587 henkilön haastattelurekisterin. Poiminnassa käytettiin suuralue-, ikä- ja sukupuoliryhmittäisiä määriä, ja rekisteriin otettiin yksi henkilö taloutta kohden. Poiminnan ehtona oli, että henkilölle löytyi puhelinnumero. Nuorimpaan ikäryhmään otettiin mukaan vuonna 2026 viimeistään 30.6. mennessä 20 vuotta täyttäneet. Tavoitteena oli 1 000 vastausta, jotka kiintiöitiin suuralueittain iän ja sukupuolen mukaan perusjoukon jakaumien mukaisesti. Poimituista henkilöistä käytössä olivat nimi- ja osoitetiedot, kunta, ikäluokka, sukupuoli ja puhelinnumero. Näitä taustatietoja ei siksi kysytty haastattelussa erikseen.

Haastattelut tehtiin puhelimitse venäjäksi huhti–kesäkuussa 2026. Kuhunkin numeroon soitettiin enintään viisi kertaa eri päivinä ja eri kellonaikoina. Monissa kysymyksissä vastausvaihtoehtoja ei luettu vastaajalle, vaan vastaaja vastasi omin sanoin ja haastattelija luokitteli vastauksen sopivimpaan vaihtoehtoon. Samaa käytäntöä noudatettiin myös vuosina 2022 ja 2024. Haastattelijoina toimivat Suomessa asuvat venäjänkieliset ammattihaastattelijat, ja toteutuksen päävastuullinen haastattelija on ollut sama kaikilla kolmella tutkimuskierroksella vuosina 2022, 2024 ja 2026.

Vastaajien yhteystietoja ja vastauksia käsiteltiin tietoturvallisesti ja vastaajien anonymiteetista huolehtien.

Vaikka kyseessä on seurantatutkimus, eivät vuosien 2022, 2024 ja 2026 tutkimuskierrokset ole kaikilta osin täysin identtisiä: esimerkiksi vuonna 2022 vastaaminen oli mahdollista myös suomeksi, kun vuosina 2024 ja 2026 haastattelut toteutettiin venäjäksi, ja joidenkin yksittäisten kysymysten sanamuodoissa tai toteutuksessa on muutoksia.

Haastattelurekisteriin poimittiin 6 587 henkilöä, joilla kaikilla oli poimintakriteerin mukaisesti käytettävissä puhelinnumero. Puhelinhaastattelujen aikana tavoitettiin 1 683 henkilöä. Muista 4 904 henkilöstä osa jäi tavoittamatta, koska puheluun ei vastattu tai numero ei ollut käytössä, ja osaan ei otettu yhteyttä, koska kyseisen ryhmän haastattelukiintiö oli jo täyttynyt.

Tavoitetuista 1 022 henkilöä osallistui haastatteluun ja 591 kieltäytyi vastaamasta. Lisäksi 70 henkilöä karsiutui kielen perusteella: he eivät puhuneet venäjää ollenkaan, puhuivat sitä huonosti tai eivät suostuneet muusta syystä puhumaan sitä. Kun kielen perusteella karsiutuneet lasketaan kieltäytyneisiin aiempien tutkimuskierrosten tapaan, kieltäytyneitä oli yhteensä 661 henkilöä eli 39 prosenttia kaikista tavoitetuista (1 683). Vastanneita oli 61 prosenttia tavoitetuista. Vertailun vuoksi vuoden 2024 tutkimuksessa kieltäytyneitä oli 702 henkilöä eli 41 prosenttia, ja vuoden 2022 tutkimuksessa kieltäytyneiden osuus oli 23 prosenttia. Kieltäytymisten osuuksia arvioitaessa tulee huomioida, että vuonna 2022 vastaaminen oli mahdollista myös suomeksi, kun taas vuosien 2024 ja 2026 haastattelut toteutettiin ainoastaan venäjän kielellä. Seuraava kieltäytymissyiden tarkastelu koskee 591 varsinaista kieltäytymistilannetta eikä sisällä kielen perusteella karsiutuneita.

Kieltäytymisten taustalta tunnistettiin viisi pääsyytä (kuvio 1). Yleisin syy oli, ettei vastaaja ollut kiinnostunut vastaamaan tai ei halunnut osallistua (240 henkilöä). Toiseksi yleisimmin kieltäytyminen tapahtui syytä kertomatta (142 henkilöä), minkä jälkeen tulivat puhelun katkaisu (106 henkilöä), tilanne‑ ja elämäntilannesyyt (77 henkilöä) sekä epäluottamus ja periaatteelliset syyt (26 henkilöä).

Kokonaan kieltäytymisen lisäksi aineistossa näkyy osittainen kieltäytyminen. Haastattelijat kirjasivat haastatteluista 168 huomiota, ja niistä 67:ssä todettiin vastaajan jättäneen jonkin kysymyksen tai kysymysryhmän vastaamatta. Selvästi yleisimmin vastaamatta jätetty kysymys koski sotaa tai itärajaa (24 huomiota), ja 16 huomiossa vastaaja itse nimesi kysymykset poliittisiksi. Tämä on syytä ottaa huomioon erityisesti sotaa ja Venäjän toimintaa koskevien kysymysten tulkinnassa, sillä niissä vastaamatta jättäneiden osuus on hieman muita kysymyksiä suurempi.

Osittaisten kieltäytymisten vuoksi selvityksen kysymysten ja niiden sisältämien yksittäisten väittämien tai arvioitavien kohteiden saamat vastausmäärät vaihtelevat osin huomattavastikin. Poikkeavat N‑määrät tuodaan esiin tuloksia käsiteltäessä. Tietyissä kohdin on tarkasteltu myös sitä, millaiset henkilöt olivat erityisesti jättäneet vastaamatta joihinkin kysymyksiin.

Kieltäytymisten suhteellisen suuri osuus on syytä huomioida tulosten tulkinnassa, sillä vastauskato voi aiheuttaa aineistoon valikoitumista. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei kuitenkaan voida arvioida, miten kieltäytyneet poikkeavat vastanneista tai mihin suuntaan mahdollinen valikoituminen vaikuttaa tuloksiin.

Suomen venäjänkieliset 2026 ‑seurantaselvityksen perusotoksen vastaajista 165 oli iältään 20–29-vuotiaita. Perusotos poimittiin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä, ja sen perusjoukkona olivat Suomessa asuvat vähintään 20-vuotiaat henkilöt, joiden rekisteröity äidinkieli on venäjä.

Aineistoa täydennettiin 20–29‑vuotiaiden lisäotoksella, josta saatiin 50 haastattelua. Lisäotos poimittiin perusotoksen tavoin Digi- ja väestötietoviraston väestötietojärjestelmästä ja toteutettiin samalla puhelinhaastattelumenetelmällä ja samoilla kysymyksillä kuin perusotos.

Perusotoksen 165:stä 20–29‑vuotiaasta neljä vastausta rajattiin pois nuorten venäjänkielisten erillisanalyysista, joten erillisanalyysiin sisällytettiin perusotoksen vastaajia 161.

Lisäotoksen myötä nuorten erillisanalyysin aineistossa on 211 iältään 20–29‑vuotiasta vastaajaa.

Tässä raportissa lisäotoksen vastauksia ei huomioida tutkimustuloksia läpikäytäessä, mutta erillisessä alaluvussa tuodaan esiin keskeisimmät havainnot nuorista venäjänkielisistä Suomessa, jossa nojataan myös lisäotokseen.