Johdanto

Cultura‑säätiön tehtävänä on edistää Suomessa asuvien venäjänkielisten kotoutumista ja osallisuutta muun muassa ajankohtaista tietoa tuottamalla ja analysoimalla. Tätä tehtäväänsä säätiö on toteuttanut viimeisten vuosien aikana teettämällä venäjänkieliseen väestöön, kotoutumiseen, osallisuuteen ja kotoutumispalveluihin liittyviä selvityksiä.

Cultura‑säätiö toteutti vuonna 2022 laajan, väestörekisteripohjaiseen satunnaisotantaan perustuvan mielipidetutkimuksen Suomen venäjänkielisen väestön parissa. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää Suomen venäjänkielisten asenteita ja ajatuksia sekä yleisemmin suomalaiseen yhteiskuntaan ja omaan osallistumiseen että erityisesti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin aiheisiin liittyen. Suomessa asuvia venäjänkielisiä on myös tätä aikaisemmin ja tämän jälkeen tutkittu akateemisesti muun muassa kotoutumisen, identiteetin, osallisuuden, syrjinnän, median käytön ja yhteiskunnallisen osallistumisen näkökulmista^[1]. Cultura‑säätiön selvitykset täydentävät osaltaan tietopohjaa tästä väestöryhmästä.

Cultura‑säätiö on toteuttanut vuoden 2022 ensimmäisen selvityksen^[2] jälkeen seurannat vuosina 2024^[3] ja 2026. Tässä raportissa käsitellään vuoden 2026 seurantatutkimuksen tuloksia.

Suomen venäjänkieliset 2026 ‑raportissa tuodaan esiin ajankohtainen tilanne Suomessa asuvien venäjänkielisten näkemyksistä ja mielipiteistä ja tarkastellaan niissä mahdollisesti tapahtuneita muutoksia. Niiden tulkintaa on tehty tutkimuksen toteuttajan Bondata Research Oy:n asiantuntijoiden, Cultura-säätiön asiantuntijoiden sekä Cultura-säätiön asettaman ohjausryhmän^[4] yhteistyönä. Raportin tulosten pohjalta muodostetaan valtiovallalle, kunnille, Cultura‑säätiölle ja jatkotutkimukselle suunnattuja suosituksia.

Suomen venäjänkieliset ‑selvityksissä on sekä vuodesta 2022 identtisinä toistettuja kysymyksiä, että kysymyksiä, joiden sisältöä tai muotoilua on muutettu tutkimuskierrosten välillä. Myös uusia sisältöjä on lisätty jokaisella tutkimuskierroksella, sekä vastaavasti joitain poistettu. Jo vuonna 2022 ensimmäistä tutkimuskierrosta valmisteltaessa huomioitiin muun muassa valtionhallinnon tietotarpeet, ja siten tutkimuksessa on mukana soveltuvin osin koko väestön mielipiteitä mittaavan Kansalaispulssi-kyselytutkimuksen^[5] sisältöjä vertailun mahdollistamiseksi. Vertailua tehdään tässä raportissa Kansalaispulssin tiedonkeruuseen viikolta 15 (huhtikuu 2026), joka toteutettiin samaan aikaan Suomen venäjänkieliset 2026 ‑kyselytutkimuksen tiedonkeruun kanssa. Vertailut tehdään soveltuvin osin, sillä kysymysten muotoilu, asteikot ja tiedonkeruutavat eivät kaikilta osin ole täysin yhteismitallisia.

Huoltovarmuuskeskus toimi Cultura‑säätiön strategisena kumppanina sekä vuoden 2024 että vuoden 2026 seurantaselvityksissä rahoittamalla osan selvitysten toteutuksesta. Huoltovarmuuskeskuksen tavoitteena on saada kotoutumisen ja luottamuksen tilannekuvan ohella tietoa venäjänkielisen väestönosan median käyttötottumuksista, medialuottamuksesta sekä toiminnan kartoittamisesta mahdollisissa yhteiskunnallisissa poikkeus- tai kriisitilanteissa. Huoltovarmuuskeskuksen tietotarpeet huomioitiin seurantaselvityksen sisällöissä.

Suomen venäjänkieliset 2026 ‑kyselytutkimus perustuu 1 022 puhelinhaastatteluun. Tutkimuksen perusjoukon muodostavat Suomessa asuvat vähintään 20-vuotiaat henkilöt, joiden rekisteröity äidinkieli on venäjä. Väestötietojärjestelmästä poimittu haastattelurekisteri muodostettiin suuralue-, ikä- ja sukupuoliryhmittäin määriteltyjen poimintamäärien perusteella. Poimintaan otettiin yksi henkilö taloutta kohden ja vain henkilöitä, joille löytyi puhelinnumero.

Vuoden 2026 tutkimus toteutettiin pääosin samalla väestörekisteripohjaisella puhelinhaastatteluasetelmalla ja saman tutkimustoimijan toteuttamana kuin vuosien 2022 ja 2024 selvitykset. Tutkimuskierrosten väliset menetelmälliset erot sekä vuoden 2026 tutkimuksen tekninen toteutus kuvataan tarkemmin seuraavassa luvussa.