Tulokset: Tulevaisuuden näkymät

Aiempien kierrosten tapaan myös vuoden 2026 tutkimuksessa nähtiin tarpeelliseksi selvittää vastaajien tulevaisuuden näkemyksiä siitä näkökulmasta, missä maassa he haluaisivat tulevaisuudessa asua. Aikaisemman tutkimuskierroksen kysymys vastaajan toiveesta oman lapsensa tai lapsenlapsensa tulevasta asuinmaasta jätettiin pois jo 2024 vuoden tutkimuksesta.

Vastaajista (N=957 tässä kysymyksessä) 72 prosenttia kertoi haluavansa asua 10 vuoden päästä Suomessa (kuvio 25). Seuraavaksi useimmin vastaajat halusivat asua ”muussa maassa” (21 %). Venäjälle halusi 5 prosenttia vastaajista. Osuudet ovat pysyneet täsmälleen vuoden 2024 tasolla. Vuoteen 2022 verrattuna Suomessa asua haluavien osuus on pienentynyt (76 %), ja vastaavasti muuhun maahan haluavien osuus on kasvanut (17 %). Venäjälle suuntautuva muuttohalukkuus ei sen sijaan ole kasvanut, vaan on pysynyt viiden prosentin tasolla (2022: 6 %). Tulevaisuuden asuinmaata koskevat näkemykset näyttävät siis vakiintuneen vuoden 2024 jälkeen.

Muualla kuin Suomessa tai Venäjällä tulevaisuutta toivovia oli suhteessa enemmän nuoremmissa ikäryhmissä. Nuorimmasta vastaajaryhmästä (20–24-vuotiaat, n=77) vain 56 prosenttia halusi asua Suomessa kymmenen vuoden päästä, kun 44 prosenttia nimesi jonkin muun maan. Muualla kuin Suomessa tulevaisuutensa näkeviä oli suhteellisesti enemmän nuoremmissa ikäryhmissä, kun taas vanhimmissa ikäryhmissä Suomessa asumista toivovien osuus oli korkea. Ikäryhmien välinen kehitys ei kuitenkaan ole tasaisesti nouseva: 30–34‑vuotiaista Suomeen jäämistä toivoi 82 prosenttia, 65–69-vuotiaista 84 prosenttia ja vanhimmasta ryhmästä (75–85) 94 prosenttia. Venäjälle haluavien osuus on suurin 60–64-vuotiailla (18 %). Vastaavat tulokset havaittiin myös aikaisemmalla tutkimuskierroksella.

Tulevaisuuden näkymät:

• Valtaosa venäjänkielisistä haluaa asua Suomessa tulevaisuudessakin (72 %), ja osuus on pysynyt käytännössä vuoden 2024 tasolla. Vuonna 2024 havaittu lasku vuoteen 2022 verrattuna ei siis ole jatkunut.