Tulokset: Poikkeustilanteessa toimiminen

Vuoden 2024 tutkimukseen lisättiin osio, joka käsitteli poikkeustilanteissa toimimista, ja osio toistettiin vuoden 2026 kierroksella.

Poikkeustilanteessa toimiminen on aiheena merkittävä, sillä yhteiskunnallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää seurata eri väestöryhmien luottamusta viranomaisohjeistuksiin ja halukkuutta toimia osana yhteiskuntaa poikkeustilanteissa.

Osion väittämät muotoiltiin mahdollisimman konkreettisiksi ja epäpoliittisiksi siten, että niissä ei otettu lainkaan kantaa mahdollisiin uhkien aiheuttajatahoihin tai muuhun, joka saattaisi vaikuttaa vastaajien asennoitumiseen väittämiä kohtaan. Toista osiossa esitetyistä kahdesta väittämästä muokattiin hieman kahden vuoden takaisesta muotoilusta, mikä on syytä ottaa huomioon aikasarjavertailussa.

Vastaajille kerrottiin, että esitetyt väittämät koskivat heidän toimintaansa vakavassa poikkeustilanteessa (esim. luonnonkatastrofi, pandemia, sotilaallinen eskalaatio, kuvio 26). Väittämiä tuli arvioida asteikolla 1–5, jossa 1 = en lainkaan samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.

Tulokset ovat edelleen hyvät, mutta molempien väittämien keskiarvo on laskenut vuodesta 2024. Valmius osallistua vapaaehtoisena pelastus‑ tai avustustyöhön yhteiskunnallisen kriisitilanteen sattuessa laski keskiarvoltaan 4,5:stä 4,1:een, ja positiivisesti suhtautuvien osuus laski 87 prosentista 73 prosenttiin. Tätä muutosta tulkittaessa tulee ottaa huomioon muokattu väittämän muotoilu: vuonna 2024 väittämä oli muodossa ”Olisin valmis osallistumaan pelastus- /evakuointityöhön...” kun taas vuonna 2026 väittämä oli muodossa ”Olisin valmis osallistumaan vapaaehtoisena pelastus- /avustustyöhön…”

Luottamus viranomaisten ohjeisiin esimerkiksi siirtymissä tai evakuoinneissa kriisitilanteen aikana on myös laskenut hieman kahden vuoden takaisesta mittauksesta: väittämän keskiarvo laski 4,3:sta 4,1:een ja luottavaisten osuus 81 prosentista 74 prosenttiin.

Tulokset osoittavat, että enemmistö luottaa viranomaisten ohjeisiin ja on valmis osallistumaan vapaaehtoiseen avustustyöhön poikkeustilanteessa, mutta osuudet ovat pienentyneet vuodesta 2024.

Esitetyissä väittämissä ei ole suurta hajontaa vastaajien taustatietojen perusteella tarkasteltuna, mikä kertoo luottavaisen suhtautumisen olevan melko poikkileikkaavaa väestöryhmän keskuudessa. Kuitenkin luottamus viranomaisten ohjeisiin kriisitilanteissa laskee pisimpään Suomessa asuneiden keskuudessa: vähintään 16 vuotta asuneilla keskiarvo oli 4,0, kun 5–8 vuotta asuneilla se oli 4,4. Sama suunta näkyy iässä: 20–29‑vuotiailla keskiarvo oli 4,3 ja 50–69-vuotiailla 3,9. Valmius osallistua vapaaehtoisena oli puolestaan matalin vanhimmassa ikäryhmässä (3,7) ja naisilla (3,9; miehet 4,2).

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, millä tavalla viranomaisten ohjeistukset tavoittaisivat heidät parhaiten kriisi‑ tai poikkeustilanteen aikana. Yhdeksän kymmenestä vastaajasta arvioi viranomaisten ohjeistusten tavoittavan heidät parhaiten tekstiviestillä (90 %, kuvio 27), joten tulos on selkeä. Osuus on kasvanut vuoden 2024 tuloksesta, joka oli 82 prosenttia. Selvästi voimakkaimmin on kasvanut mobiilisovelluksen suosio; tämän mainitsi 58 prosenttia vastaajista, kun osuus oli vuonna 2024 vain 30 prosenttia. Hyväksi kanavaksi nimettiin myös hälytysjärjestelmät (32 %, aiemmin 28 %). Sen sijaan perinteisten kanavien osuudet ovat laskeneet: televisio 14 prosenttiin (aiemmin 21 %), mediatalojen verkkosivut 15 prosenttiin (aiemmin 19 %) ja radio 13 prosenttiin (aiemmin 14 %). Uutena vaihtoehtona sosiaalisen median mainitsi 11 prosenttia vastaajista.

Lisäksi 46 vastaajaa nimesi jonkin muun kanavan avoimessa vastauksessa. Näistä selkeästi yleisin oli sähköposti, jonka mainitsi 30 vastaajaa.

Poikkeustilanteissa toimiminen ja tavoittaminen

• Tulokset viranomaisluottamuksesta poikkeustilanteessa sekä halukkuudesta osallistua pelastus- / avustustyöhön ovat edelleen positiivisia, mutta molemmat ovat laskeneet vuodesta 2024: luottamus viranomaisten ohjeisiin 4,3:sta 4,1:een (vahvasti luottavien osuus 81 prosentista 74 prosenttiin) ja valmius osallistua vapaaehtoisena 4,5:stä 4,1:een (samaa mieltä olevien osuus 87 prosentista 73 prosenttiin).
• Luottamus viranomaisten ohjeistukseen poikkeustilanteissa on matalin vähintään 16 vuotta Suomessa asuneilla (4,0) ja korkein 5–8 vuotta asuneilla (4,4). Sama suunta näkyy iässä: 20–29-vuotiailla 4,3 ja 50–69-vuotiailla 3,9.
• 90 prosenttia arvioi tekstiviestin parhaaksi tavoittamiskanavaksi. Selvästi voimakkaimmin on kasvanut mobiilisovelluksen suosio, jonka mainitsi 58 prosenttia vastaajista (2024: 30 %), kun taas televisio, radio ja mediatalojen verkkosivut ovat menettäneet asemaansa.