Tulokset: Poikkeustilanteessa toimiminen

Vuoden 2024 tutkimukseen lisättiin osio, joka käsitteli poikkeustilanteissa toimimista. Aihe on merkittävä, sillä yhteiskunnallisen turvallisuuden ja huoltovarmuuden kannalta on tärkeää seurata eri väestöryhmien luottamusta viranomaisohjeistuksiin ja halukkuutta toimia osana yhteiskuntaa poikkeustilanteissa. Aihetta koskevat väittämät muotoiltiin tietoisesti konkreettisiksi ja epäpoliittisiksi siten, että niissä ei otettu lainkaan kantaa mahdollisiin uhkien aiheuttajatahoihin tai muuhun, joka saattaisi vaikuttaa vastaajien asennoitumiseen väittämiä kohtaan.

Vastaajille kerrottiin, että esitetyt väittämät koskivat heidän toimintaansa vakavassa poikkeustilanteessa (esim. luonnonkatastrofi, pandemia, sotilaallinen eskalaatio, kuvat 24 ja 25). Väittämiä tuli arvioida asteikolla 1–5, jossa 1 = en lainkaan samaa mieltä ja 5 = täysin samaa mieltä.

Tulokset ovat hyvät: yhteensä 87 prosenttia vastaajista suhtautui positiivisesti valmiuteen osallistua pelastus‑/avustustyön yhteiskunnallisen kriisitilanteen sattuessa. Lisäksi 81 prosenttia kertoi luottavansa viranomaisten ohjeisiin esimerkiksi siirtymissä tai evakuoinneissa kriisitilanteen aikana.

Suomalaisen yhteiskunnan tahoja kohtaan koettua luottamusta arvioitaessa poliisi ja armeija saivat korkeimmat arviot, mikä on linjassa myös poikkeustilanteita koskevien väittämien tulosten kanssa: viranomaisiin luotetaan ainakin konkreettisella tasolla hyvin ja näiden ohjeistuksia oltaisiin valmiita noudattamaan ja tukemaan mahdollisissa poikkeustilanteissa huolimatta siitä, että useat Suomen valtion ideologiset tai poliittiset linjat, päätökset ja toimenpiteet esimerkiksi suhteessa Venäjään eivät saa vastaajilta kannatusta.

Esitetyissä väittämissä ei ole suurta hajontaa vastaajien taustatietojen perusteella tarkasteltuna, mikä kertoo positiivisen ja luottavaisen suhtautumisen olevan melko poikkileikkaavaa väestöryhmän keskuudessa. Kuitenkin luottamus viranomaisten ohjeisiin kriisitilanteissa laskee jonkin verran pisimpään (yli 15 vuotta) Suomessa asuneiden keskuudessa, mitä voi pitää huolestuttavana huomiona. Pitkään Suomessa asuneet korostuvat useissa asenne‑ ja mielipidekysymyksissä muita ryhmiä keskimäärin ”Venäjä-mielisempinä”.

Haastattelijat kertoivat, että useat haastateltavat olivat pyytäneet täsmentämään, minkä maan viranomaisiin väittämässä viitataan. Tärkeä huomio on siis myös se, että joillekin Suomessa asuville venäjänkielisille ei ole itsestään selvää, minkä maan viranomaiset olisivat heidän ”oletus‑viranomaisia” mahdollisten poikkeus- tai kriisitilanteiden sattuessa.

Vastaajilta kysyttiin myös siitä, millä tavalla viranomaisten ohjeistukset tavoittaisivat heidät parhaiten kriisi‑ tai poikkeustilanteen aikana. Neljä viidestä vastaajasta arvioi viranomaisten ohjeistusten tavoittavan itsensä parhaiten kriisi-/poikkeustilanteessa tekstiviestillä (kuva 26). Hyviksi kontaktikanaviksi nimettiin myös mobiilisovellus (30 %) sekä hälytysjärjestelmät (28 %).

Poikkeustilanteissa toimiminen ja tavoittaminen

• Tulokset viranomaisluottamuksesta poikkeustilanteessa sekä halukkuudesta osallistua pelastus- / evakuointityöhön ovat positiivisia: vastaajat ovat hyvin luottavaisia viranomaisten ohjeistuksiin ja mukana yhteiskunnan toiminnassa. Kysymykset oli tarkoituksella muotoiltu hyvin epäpoliittisiksi ja konkreettisiksi ja vaikuttaa siltä, että luottamus suomalaista yhteiskuntaa kohtaan on hyvää käytännön tasolla, vaikka poliittisten ja ideologisten linjojen osalta oltaisiinkin hyvin eri kannalla. Toisaalta instituutioihin kohdistuvaa luottamusta arvioidessa esim. luottamus poliisiin olikin korkeaa.
• Toisaalta luottamus viranomaisten ohjeistukseen poikkeustilanteissa tippuu yli 16 vuotta Suomessa asuneiden keskuudessa, mikä on huolestuttavaa.
• Valtaosa vastaajista toivoo, että heihin otetaan yhteyttä poikkeustilanteessa tekstiviestillä riippumatta asuinalueesta tai suomen kielen taitotasosta.