Tulokset: Median käyttö ja uutismedioiden luotettavuus

Vuonna 2026 uutismedian käyttöä koskevaa kysymysrakennetta muutettiin. Ensin vastaajilta kysyttiin, minkä kanavan kautta he useimmiten seuraavat uutisia. Journalistisesti toimitettuja medioita seuraavilta kysyttiin tämän jälkeen heidän kolme tärkeintä uutismediaansa sekä luottamusta näihin itse nimettyihin medioihin. Vuonna 2024 vastaajia oli sen sijaan pyydetty nimeämään kolme eniten seuraamaansa uutismediaa, mutta uutismedioiden luotettavuutta arvioivat kaikki vastaajat valmiiksi annetun medialistan perusteella riippumatta siitä, käyttivätkö he niitä vai eivät. Vuosien 2024 ja 2026 tulokset uutismedioiden luotettavuutta koskien eivät siten ole vertailukelpoisia.

Pääasiallista uutisten seuraamiskanavaa koskevassa kysymyksessä vastaajan tuli valita vain yksi pääasiallinen kanava. Kysymys esitettiin kaikille vastaajille, ja siihen vastasi 1 019 henkilöä.

Useimmin uutisia seurataan suoraan uutismedioista, kuten lehdistä, uutisportaaleista, televisiouutisista ja radiosta (45 %). Sosiaalinen media on lähes yhtä yleinen ensisijainen uutiskanava (40 %). Keskusteluista muiden ihmisten kanssa uutisia seuraa useimmiten yhdeksän prosenttia ja muualta yksi prosentti. Kuusi prosenttia vastaajista kertoi, ettei seuraa uutisia lainkaan.

Niiltä vastaajilta, jotka seurasivat uutisia useimmiten joko suoraan uutismedioista tai sosiaalisen median kautta, kysyttiin lisäksi kolme eniten seurattua uutismediaa tai ‑lähdettä. Yhtenä vastausluokkana olivat sosiaalisen median kanavat ja vaikuttajat. Tämän jälkeen vastaajat arvioivat vain itse nimeämiensä uutislähteiden luotettavuutta. Nämä tulokset esitellään tarkemmin seuraavana tässä alaluvussa.

Sosiaalisen median asema uutisten välittäjänä on aineistossa vahva: 40 prosenttia seuraa uutisia useimmiten sen kautta. Kysymys ei kuitenkaan kerro, missä määrin sosiaalisen median kautta seurataan journalististen medioiden sisältöjä ja missä määrin vaikuttajia tai muita toimijoita. Myös sosiaalisen median kanavat ja vaikuttajat nousivat esiin seuratuimpien uutislähteiden joukossa. Ne seuratuimpien lähteidensä joukkoon nimenneistä 30 prosenttia arvioi luottamuksensa niihin vahvaksi. Tämä oli tarkastelluista uutislähteistä matalin vahvan luottamuksen osuus.

Tulokset osoittavat, että sosiaalisen median vahva asema uutisten välityskanavana ei merkitse siihen kohdistuvaa vastaavan vahvaa luottamusta.

Seuratuimpia yksittäisiä uutislähteitä koskeva kysymys esitettiin vuonna 2026 toisen kerran. Tällä tutkimuskierroksella kysymys esitettiin kuitenkin vain niille vastaajille, jotka olivat ilmoittaneet edellisessä kysymyksessä seuraavansa uutisia useimmiten joko suoraan uutismedioista tai sosiaalisen median kautta. Vuonna 2024 vastaavaa rajausta ei ollut, joten eri vuosien prosenttiosuudet eivät ole vertailukelpoisia.

Myös vastausten luokittelua tarkennettiin vuodesta 2024. Sosiaalisen median kanavat ja vaikuttajat, iltapäivälehdet sekä MTV erotettiin omiksi luokikseen.

Vastaajia pyydettiin nimeämään vapaasti kolme eniten seuraamaansa uutismediaa tai ‑lähdettä. Haastattelijat luokittelivat vastaukset ennalta määriteltyihin luokkiin. Vastaajille ei siis lueteltu vaihtoehtoja, vaan he nimesivät seuraamansa lähteet spontaanisti.

Yleisimmin mainittiin Ylen suomenkieliset uutiset (70 % kysymykseen vastanneista). Lähes yhtä usein mainittiin sosiaalisen median kanavat ja vaikuttajat, kuten Telegram, YouTube, TikTok ja blogit (69 %). Seuraavaksi yleisimpiä olivat muu kansainvälinen media (28 %), Helsingin Sanomat ja maakuntalehdet (23 %), iltapäivälehdet (16 %), Venäjältä paennut tai oppositiomedia (16 %), Yle Novosti (15 %), Venäjällä toimiva tai valtiollinen media (10 %) sekä MTV (6 %).

Venäjällä toimivalla tai valtiollisella medialla tarkoitetaan tässä Venäjällä tuotettua mediaa, kun taas Venäjältä paenneen tai oppositiomedian luokkaan kuuluvat esimerkiksi Venäjän nykyhallintoa vastustavat maan ulkopuolella toimivat mediat.

Kysymykseen vastanneiden joukossa ikä erottelee seurattuja uutislähteitä selvästi. Sosiaalisen median kanavien ja vaikuttajien mainitseminen vähenee iän myötä, joskaan ei täysin suoraviivaisesti: 20–24‑vuotiaista kysymykseen vastanneista niitä mainitsi 87 prosenttia ja 75–85-vuotiaista 50 prosenttia. Venäjällä toimivan median kohdalla suunta on päinvastainen. Nuorimmissa ikäryhmissä sen mainitsi 3–5 prosenttia, kun 65–69-vuotiaista osuus oli 27 prosenttia. Ylen suomenkielisten uutisten seuraaminen ei muutu iän myötä yhtä johdonmukaisesti, vaan osuudet vaihtelevat 58 ja 81 prosentin välillä. Helsingin Sanomien ja maakuntalehtien seuraaminen puolestaan yleistyy iän myötä: nuorimmassa ikäryhmässä niitä mainitsi 9 prosenttia ja vanhimmassa 38 prosenttia.

Maassaoloajan mukaan tarkasteltuna näkyy samansuuntainen ero Venäjällä toimivan median seuraamisessa. Sen mainitsi 2 prosenttia 2–4 vuotta Suomessa asuneista ja 14 prosenttia vähintään 16 vuotta Suomessa asuneista kysymykseen vastanneista. Venäjältä paennut oppositiomedia ja Yle Novosti olivat puolestaan yleisempiä vähän aikaa Suomessa asuneiden joukossa: 2–4 vuotta Suomessa asuneista niitä mainitsi 26 ja 24 prosenttia.

Yle Novosti ja muu kansainvälinen media korostuvat erityisesti niiden vastaajien seuratuissa uutislähteissä, joiden suomen kielen taito on heikko. Sukupuolen mukaan tarkasteltuna miehet mainitsivat naisia useammin kansainvälisen median, kun taas naiset useammin Ylen suomenkieliset uutiset sekä Helsingin Sanomat ja maakuntalehdet.

Uutislähteiden seuraamisen lisäksi vastaajia pyydettiin arvioimaan itse nimeämiensä uutislähteiden luotettavuutta asteikolla 1–5, jossa 1 = erittäin epäluotettava ja 5 = erittäin luotettava. Vastaajat arvioivat siis vain niitä uutislähteitä, jotka olivat edellisessä kysymyksessä nimenneet kolmen eniten seuraamansa joukkoon.

Kysymysrakenne poikkeaa vuoden 2024 tutkimuksesta, joten tuloksia ei voida vertailla vuosien välillä. Vuonna 2024 kaikki vastaajat arvioivat valmiiksi lueteltujen uutismedioiden luotettavuutta riippumatta siitä, seurasivatko he kyseistä mediaa. Vuonna 2026 arvio kohdistui vain vastaajan itse nimeämiin lähteisiin.

Kysymyslogiikan muutoksen vuoksi eri uutislähteiden saamat luotettavuusarviot perustuvat hyvin erikokoisiin vastaajajoukkoihin. Ylen suomenkielisiä uutisia arvioi 600 ja sosiaalisen median kanavia ja vaikuttajia 595 vastaajaa, kun Venäjällä toimivaa mediaa arvioi 82 ja MTV:tä 56 vastaajaa.

Vahvan luottamuksen osuus oli korkein Helsingin Sanomien ja maakuntalehtien kohdalla: 68 prosenttia ne seuratuimpien lähteidensä joukkoon nimenneistä antoi luotettavuudelle arvon 4 tai 5. Venäjältä paenneen oppositiomedian kohdalla vastaava osuus oli 65 prosenttia. Ylen suomenkielisten uutisten nimenneistä 57 prosenttia, Yle Novostin nimenneistä 55 prosenttia ja MTV:n nimenneistä 54 prosenttia arvioi luottamuksensa vahvaksi. Matalimmat vahvan luottamuksen osuudet olivat sosiaalisen median kanavilla ja vaikuttajilla (30 %), Venäjällä toimivalla medialla (35 %) ja iltapäivälehdillä (40 %).

Venäjältä paenneen oppositiomedian kohdalla vahvan luottamuksen osuus oli siten yksi tarkastelun korkeimmista ja suurempi kuin Ylen suomenkielisten uutisten kohdalla. Eri medioiden välisiä luottamusvertailuja tehdessä on kuitenkin huomioitava, että kunkin luotettavuutta arvioivat eri vastaajajoukot.

Vuoden 2026 aineistossa toistuu vuoden 2024 kanssa samansuuntainen havainto Ylen käytön ja siihen kohdistuvan luottamuksen suhteesta. Ylen suomenkieliset uutiset nimesi kolmen seuratuimman uutislähteensä joukkoon 601 vastaajaa eli 70 prosenttia kysymykseen vastanneista.

Luotettavuusarvion antoi 600 vastaajaa, joista 57 prosenttia (341 vastaajaa) arvioi luottamuksensa Yleen vahvaksi. Luotettavuusarvioiden keskiarvo oli 3,6. Yleä yhtenä tärkeimmistä uutislähteistään pitävistä siis merkittävä osuus ei luota siihen vahvasti.

Maassaoloajan mukaiset erot yksittäisten uutislähteiden luotettavuusarvioissa ovat vuoden 2026 aineistossa pääosin pieniä. Vuonna 2024 pidempään Suomessa asuneet arvioivat useiden suomalaisten uutismedioiden luotettavuuden muita heikommaksi, mutta vuoden 2026 aineistossa vastaavaa yhtä selvää eroa ei näy. Vuosien tuloksia ei kuitenkaan voida tältä osin verrata suoraan, koska vuonna 2026 kutakin uutislähdettä arvioivat vain sen seuratuimpien lähteidensä joukkoon nimenneet vastaajat.

Venäjällä toimivan median kohdalla luotettavuusarvio kasvaa maassaoloajan myötä: keskiarvo on 2,0 niillä, jotka ovat asuneet Suomessa 2–4 vuotta, ja 3,3 vähintään 16 vuotta Suomessa asuneilla. Suunta on samankaltainen kuin vuoden 2024 aineistossa, mutta muuttuneen kysymyslogiikan vuoksi lukuja ei voida suoraan verrata.

Ikäryhmittäiset erot ovat niin ikään pääosin pieniä. Sosiaalisen median kanavien ja vaikuttajien luotettavuusarvio kuitenkin nousee pääosin iän myötä: keskiarvo on 20–29‑vuotiailla 2,9 ja 70–85-vuotiailla 3,5. Sosiaalisen median seuratuimpien lähteidensä joukkoon nimenneet nuoret antavat sille siis keskimäärin matalampia luotettavuusarvioita kuin vanhemmat vastaajat. Vanhimman ikäryhmän arviot ovat useiden uutislähteiden kohdalla korkeita, esimerkiksi Ylen suomenkielisten uutisten keskiarvo on 3,9 ja Yle Novostin 4,0. Venäjällä toimivan median korkeimmat keskiarvot ovat 50–59-vuotiailla (3,6) ja 70–85-vuotiailla (3,7) ja matalin 40–49-vuotiailla (2,7). Yksittäisiä uutislähteitä arvioineiden alaryhmien vastaajamäärät ovat osin hyvin pieniä ja eroja on tulkittava varoen.

Aikaisemmin tässä raportissa esitellyssä instituutioluottamusta koskevassa kysymyksessä vastaajat arvioivat myös luottamustaan suomalaiseen mediaan yleisesti. Yleisen medialuottamuksen ja yksittäisiin suomalaisiin uutismedioihin kohdistuvan luottamuksen välillä on selvä yhteys (kuvio 24): suomalaiseen mediaan yleisesti heikosti luottavat antavat myös yksittäisille suomalaisille uutismedioille keskimäärin matalampia luotettavuusarvioita. Samansuuntainen yhteys havaittiin myös vuoden 2024 aineistossa.

Median käyttö ja uutislähteiden luotettavuus

• Uutismedia ja sosiaalinen media ovat lähes yhtä yleisiä pääasiallisia uutiskanavia: 45 prosenttia seuraa uutisia useimmiten suoraan uutismediasta ja 40 prosenttia sosiaalisesta mediasta.
• Ylen suomenkieliset uutiset ja sosiaalisen median kanavat ovat seuratuimpien uutislähteiden kärjessä.
• Sosiaalinen media on yleinen uutiskanava, mutta sen seuratuimpien uutislähteidensä joukkoon nimenneiden luottamus siihen on verrattain matalaa.
• Venäjällä toimivan median mainitsee seuratuimpien uutislähteidensä joukossa suhteellisen pieni osa kysymykseen vastanneista, mutta osuus on suurempi vanhemmissa ikäryhmissä ja pitkään Suomessa asuneilla.
• Eniten vahvasti luottavia on Helsingin Sanomia ja maakuntalehtiä sekä Venäjältä paennutta oppositiomediaa kohtaan näitä seuraavien vastaajien arvioissa.