Miun paikka

Miun paikka ‑projekti käynnistettiin Lappeenrannan kaupungin, Cultura-säätiön ja EKsoten yhteistyönä vuonna 2021. Tavoitteena oli kehittää kaupunkilaisten osallistumismalli, joka tukee erilaisten väestöryhmien juurtumista Lappeenrantaan.

Miun paikka ‑projekti on Lappeenrannan kaupungin, Cultura-säätiön ja Etelä-Karjalan hyvinvointialueen (EKsote) yhteistyössä vuonna 2021 käynnistämä hanke, jonka tavoitteena on kehittää osallistumismalli, joka huomioi kaupungin monimuotoisen väestörakenteen.

Projektin keskiössä on ollut kolmen väestöryhmän osallistaminen, johon kuuluivat kantalappeenrantalaiset, muualta Suomesta muuttaneet ja venäjänkieliset maahanmuuttajat. Näille ryhmille järjestettiin Erätauko‑keskusteluja ja Tulevaisuustaajuus-työpajoja, joissa he pääsivät ideoimaan yhdessä, kuinka Lappeenranta voisi muuttua entistä vastaanottavaisemmaksi ja viihtyisämmäksi asuinpaikaksi.

Venäjän hyökkäyksen aiheuttamat haasteet vaikuttivat projektin aikatauluihin, mutta joustavasti toteutetun suunnitelman ansiosta projekti saatiin päätökseen vuoden 2024 aikana. Tuloksena syntyi konkreettisia suosituksia ja toimintamalli, jonka tavoitteena on parantaa kaupungin vetovoimaa ja vastaanottavuutta sekä edistää uusien asukkaiden juurtumista.

Miun paikka ‑projektin tuloksia ja toimintamallia voidaan hyödyntää Lappeenrannan lisäksi myös muissa kunnissa, jotka haluavat kehittää omia kotoutumispalvelujaan ja vahvistaa yhteisöllisyyttä.

Kantalappeenrantalaiset:

Syntyperäiset Lappeenrannan asukkaat, joilla on vahva ja pitkäaikainen side kaupunkiin.

Muualta Suomesta muuttaneet:

Asukkaat, jotka ovat muuttaneet Lappeenrantaan eri puolilta Suomea ja maailmaa.

Venäjänkieliset maahanmuuttajat:

Lappeenrannan suurin vieraskielinen ryhmä, jonka kotoutuminen ja osallistuminen kaupungin toimintaan nähtiin erityisen tärkeänä.

Nämä Lappeenrannan asukkaat tuotiin yhteen pohtimaan ja kehittämään keinoja, joilla Lappeenranta voisi muuttua entistä vastaanottavaisemmaksi ja kaikille viihtyisäksi asuinpaikaksi.

Miun paikka ‑projektissa hyödynnettiin useita osallistavia menetelmiä, jotka tukivat eri väestöryhmien näkökulmien esiin tuomista ja kaupungin kehittämistä. Keskeisimmät menetelmät olivat:

1. Palvelumuotoilu

Suunnitteluvaiheessa käytettiin palvelumuotoilun periaatteita, joiden avulla pyrittiin ymmärtämään syvällisesti eri väestöryhmien tarpeet ja toiveet. Työpajoissa osallistujat jakoivat ajatuksiaan ja ideoitaan esimerkiksi sosiaalisten verkostojen merkityksestä ja kielen oppimisen tuesta. Palvelumuotoilun avulla suunniteltiin konkreettisia toimenpiteitä, jotka tukevat kotoutumista ja yhteisöllisyyttä.

2. Erätauko‑keskustelut

Näiden fasilitoitujen keskustelujen avulla eri ryhmät pohtivat, mitä "Miun paikka" heille merkitsee ja mitkä tekijät tekevät Lappeenrannasta kodin. Keskusteluissa käsiteltiin myös kaupungin vetovoiman ja yhteisöllisyyden vahvistamista.

3. Tulevaisuustaajuus‑työpajat

Työpajoissa osallistujat kehittivät konkreettisia ideoita ja visioita siitä, miten Lappeenrannasta voidaan tehdä entistä houkuttelevampi ja viihtyisämpi paikka vuoteen 2034 mennessä. Työpajoissa luotiin skenaarioita ja toimenpiteitä, jotka tukevat uusien asukkaiden kotoutumista ja yhteisöllisyyttä.

Kehitettiin skaalattavissa oleva osallistumismalli, jota voidaan hyödyntää myös muissa kunnissa.

Luotiin visio Lappeenrannan kehityspolusta vuoteen 2034 saakka.

Projektin aikana saatiin arvokasta tietoa siitä, miten eri väestöryhmät kokevat kaupungin, ja kehitettiin keinoja yhteisöllisyyden ja osallisuuden lisäämiseksi.

Laadittiin konkreettiset toimenpidesuositukset kaupungille, kuten tervetulo‑ ja mentorointiohjelman kehittämistä uusille asukkaille.