Raportin painopiste ja metodologia

Tämä temaattinen raportti esittelee tutkimuksen laadullisen osan keskeiset tulokset syventävän analyysin pohjalta. Se perustuu kymmeneen puolistrukturoituun syvähaastatteluun, jotka toteutettiin Suomessa toimivien venäjänkielisten media‑ ja sisältöprojektien tekijöiden ja edustajien kanssa.

Raportin tavoitteena on kuvata, miten haastatellut jäsentävät projektiensa käynnistämisen ja ylläpitämisen taustalla olevia syitä, millaisia tavoitteita he liittävät toimintaansa sekä miten he määrittelevät tai uudelleen määrittelevät alustojensa tehtävän ja roolin Suomen venäjänkielisessä informaatiotilassa.

Raportissa motivaatiota ja tehtävää tarkastellaan empiirisinä kategorioina, jotka nousevat esiin haastatteluaineiston narratiiveista. Analyysissa tarkastellaan toistuvia motiiveja ja perusteluja, eri toimijatyyppien välisiä eroja (mediat, yksityishenkilöt, kansalaisjärjestöt, yritystilit ja yhteisöjen ylläpitäjät) sekä yhteyksiä ilmoitettujen tavoitteiden, formaattivalintojen ja kielistrategioiden välillä (venäjä pääasiallisena viestintäkielenä).

Lisäksi analysoidaan, miten osallistujat kuvaavat ulkoisten tapahtumien ja toimintaympäristön muutosten vaikutuksia projektiensa kehitykseen sekä niiden temaattisiin ja organisatorisiin painopisteisiin.

Raportin tarkoituksena ei ole arvioida sisällön laatua eikä osallistujien väitteiden paikkansapitävyyttä. Sen tavoitteena on esittää ja systematisoida haastatteluaineistoa keskittyen siihen, miten osallistujat itse muotoilevat motivaationsa, tavoitteensa ja käsityksensä projektiensa sekä mediatoimintansa tehtävästä. Tuloksia voidaan hyödyntää pääraportin määrällisten tulosten täydentämisessä sekä venäjänkielisten mediatoimijoiden toiminnan subjektiivisten lähtökohtien syvällisemmässä tarkastelussa Suomessa.

Tämä temaattinen raportti perustuu tutkimuksen laadulliseen osaan, joka koostuu kymmenestä puolistrukturoidusta syvähaastattelusta. Haastattelut toteutettiin Suomessa toimivien venäjänkielisten media‑ ja sisältöprojektien tekijöiden ja edustajien kanssa.

Tutkimus perustuu alkuperäiseen, noin 500 venäjänkielisen sosiaalisen median profiilin tietokantaan, jonka Cultura‑säätiön tutkimusryhmä kokosi huhtikuussa 2024 harjoittelijoiden avustuksella. Tietokanta koottiin manuaalisesti hyödyntämällämällä keskeisten sosiaalisen median alustojen (Facebook, Instagram, Telegram, X (entinen Twitter), VKontakt sekä podcast-alustat) haku- ja suosittelutoimintoja. Tutkimusryhmä teki hakuja venäjän- ja suomenkielisillä avainsanoilla (esimerkiksi ”venäläiset Suomessa”, ”русские в Финляндии”, kaupunkien nimet ja temaattiset avainsanat), analysoi tunnettujen media- ja yhteisötilien seuraaja- ja seuraamisverkostoja sekä tarkasteli avoimia listauksia Suomessa toimivista venäjänkielisistä järjestöistä ja medioista. Aineiston kokoamisessa hyödynnettiin myös tutkimusryhmän asiantuntemusta.

Tutkimuksen ensimmäisessä vaiheessa tutkimusryhmä kävi alkuperäisen tietokannan läpi manuaalisesti ja valitsi analyysiin mediatoimijat, jotka täyttivät viisi tutkimuksessa asetettua kriteeriä:

1. Julkinen saatavuus: vähintään yhden tilin tuli olla julkisesti saatavilla. Suljetut, yksityiset ja henkilökohtaiset tilit suljettiin pois eettisistä syistä.
2. Kieli: mediatoimijan tuli käyttää venäjää pääasiallisena tai toissijaisena kielenä.
3. Sijainti ja kohdeyleisö: mediatoimijan tuli sijaita Suomessa tai olla selkeästi suunnattu Suomessa asuville venäjänkielisille.
4. Aktiivisuus: vähintään yhden tilin tuli olla aktiivinen tutkimushetkellä siten, että se oli julkaissut vähintään yhden julkaisun kuukaudessa kahden edeltävän kuukauden aikana.
5. Relevanssi: vähintään yhden mediatoimijan tilin tuli olla tulkittavissa mediatiliksi, eli vähintään yhden viimeisen kahden kuukauden julkaisun tuli ylittää tiliä ylläpitävän ryhmän tai henkilön oma intressipiiri. Tämä voi tarkoittaa tiedon levittämistä mediatoimijan oman asiantuntijuusalueen ulkopuolelta, laajemman keskustelun käynnistämistä Suomessa tai sen ulkopuolella tapahtuvista ilmiöistä tai tapahtumista tai laajemman yleisön puhuttelemista kuin ryhmän seuraajien tai jäsenten.

Alkuperäisestä, lähes 500 toimijan listasta 113 täytti kaikki viisi kriteeriä ja sisällytettiin jatkoanalyysiin. Tämän jälkeen mediatoimijat luokiteltiin manuaalisesti toimijatyypin ja toiminnan teeman perusteella.

Haastattelujen otanta muodostettiin tarkoituksenmukaisella otantamenetelmällä. Haastateltavat valittiin siten, että laajemmassa tutkimuksessa tunnistetut eri toimijatyypit (yksityishenkilöt, yhteisöt, ryhmät, media, kansalaisjärjestöt ja yritystilit) olivat edustettuina. Tavoitteena ei ollut tilastollinen edustavuus. Otos on luonteeltaan eksploratiivinen, ja sen tarkoituksena on tunnistaa kentän sisäisten motivaatiomallien ja organisatoristen käytäntöjen moninaisuus.

Haastattelut toteutettiin touko–kesäkuussa 2025. Seitsemän haastattelua tehtiin kasvokkain ja kolme etäyhteyden välityksellä. Kaikki haastattelut toteutettiin venäjäksi, ja niiden kesto oli yli kaksi tuntia. Haastattelut tallennettiin osallistujien kirjallisella suostumuksella. Osallistujat saivat itse määrittää anonymiteetin tason täydestä tunnistettavuudesta osittaiseen tai täydelliseen anonymisointiin.

Haastattelut toteutettiin yhtenäisen haastatteluohjeen pohjalta, joka sisälsi keskeiset temaattiset kokonaisuudet (projektin käynnistäminen, motivaatio, missio, yleisö, kestävyys ja ulkoisten tapahtumien vaikutukset). Haastattelut pysyivät kuitenkin puolistrukturoituna: keskustelun edetessä esitettiin tarkentavia ja lisäkysymyksiä, joiden avulla voitiin syventää yksittäisiä teemoja.

Litterointi tehtiin Turboscribe‑järjestelmän avulla, minkä jälkeen aineisto tarkistettiin ja korjattiin manuaalisesti. Laadullinen analyysi toteutettiin Delve-alustalla (delvetool.com), ja aineistoon sovellettiin temaattista koodausta. Lisäksi analyysissä hyödynnettiin jäsentelyn ja analyyttisten muistiinpanojen työkaluja (NotebookLM). Analyysi oli induktiivis-temaattinen: kategoriat muodostettiin aineistossa toistuvien motiivien ja narratiivien pohjalta eikä ennalta määritellyn teoreettisen viitekehyksen perusteella.

On tärkeää korostaa, että tämän raportin tulokset eivät pyri edustamaan koko venäjänkielistä mediakenttää Suomessa. Haastattelut heijastavat tutkimukseen osallistuneiden toimijoiden näkemyksiä. Temaattisen analyysin tavoitteena on jäsentää empiirisiä narratiiveja ja tunnistaa toistuvia rakenteita, ei tehdä määrällisiä yleistyksiä.